Ekologinen täyskäännös politiikkaan

Uusiutuva energia on noussut vakavaksi vaihtoehdoksi fossiilisista polttoaineista vapautumiseksi maailmassa. Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkijat ovat tehneet tieteellisen läpimurron tutkimuksissaan.
-Tutkijoiden mukaan uusiutuvasta energiasta, kuten auringosta ja tuulesta, tulee halvin energiantuotantomuoto viimeistään 10 vuoden sisällä maailman suurimmille energiamarkkinoille Aasiassa. Siinä energia on halpaa, päästötöntä ja riippumatonta. Vastaavanlaisia uusiutuvan energian simulaatioita ei ole Lappeenrannan teknillisen yliopiston aurinkotalouden professorin Christian Breyerin mukaan aiemmin tehty, kertoo Yle.

Ylen mukaan VTT pyrkii selvittämään, miten Suomi voisi olla energiajärjestelmien kehityksen kärjessä. VTT:n johtavan tutkijan Pasi Vainikan mukaan 90 prosenttia uusiutuvan sektorin bisneksestä on muualla kuin aurinkopaneeleissa tai tuuliturbiineissa. Siis esimerkiksi siinä miten sähkö saatetaan hyväksi käytettävään muotoon liikenteelle ja miten sitä varastoidaan.

– Liikenne on ehkä nopeimmin kannattava ja kiinnostavin, koska siellä on paras maksukyky, Vainikka sanoo viitaten esimerkiksi autoilun sähköistämiseen.

Näin siis tutkijat. Jonkinlaisena taustaoletuksena näyttää olevan, että nykyisenlainen törsäävä elämäntapa voidaan säilyttää eteenkin päin.

Ilmaston muutoksen kannalta autoilun hiilidioksidipäästöistä tulee lähes puolet autojen rakentamisesta. Valtaosa autoilusta tapahtuu kaupungeissa ja elinkaarestaan yksityisauto on käytössä kuusi prosenttia. Miksi kaupungit pitäisi ahtaa niitä täyteen?

Siis ilmastonmuutoksen kannalta on järkevintä joukkoliikenteen kehittäminen ja sen siirtäminen raiteille niin laajasti kuin suinkin. Samoin voidaan tehdä tavaraliikenteelle logistiikkaa kehittämällä. Ja luopumalla ylipäänsä tarpeettomasta tavaran rahtaamisesta ympäri maailman kehittämällä paikallista tuotantoa.

Toimivat lähipalvelut ovat myös osa järkevää ilmastopolitiikkaa. Tietenkin meidän koko elämäntapamme kohtuullistaminen on välttämätöntä.

Öljyriippuvuudesta vapautuminen ekologisesti järkevällä tavalla ei tapahdu ilman voimakasta yhteiskunnan ohjausta ja siihen tarvitaan poliittisia päätöksiä. Sen oli sisäistänyt myös Neste Oilin energia-asiantuntija Lauri Kärnä radion ykkösaamussa.

Olen vakuuttunut, että tarvitaan pitkäjänteisiä investointeja uusiutuvan energian ja muiden uusiutuvien luonnonvarojen järkevään ja suunnitelmalliseen käyttöön. Mittavien julkisten investointien avulla on mahdollista kääntää koko yhteiskunnan infra oikeille, kestävän kehityksen mukaisille raiteille. Se luo kysyntää ja markkinoita innovatiivisille PK-yrityksille. Julkisissa hankinnoissa voidaan suosia uusiutuviin raaka-aineisiin ja uusiutuvaan energiaan perustuvia tuotteita.

Tämän kanssa on täydellisessä ristiriidassa nykyinen julkisen talouden vihaaminen. On hyvin lyhytnäköistä tuijottaa budjettialijäämään, kun samaan aikaan työttömyys kasvaa ja yksityinen teollisuus on kyvytön investoimaan kysynnän ja voittojen puuttuessa. TTIP ja muut vapaakauppasopimukset lisäävät yhtiöiden valtaa julkisen vallan sijaan.

Fossiilisista polttoaineista vapautuminen ja uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön siirtyminen, joka on ilmastonmuutoksen kannalta välttämätöntä, vaatii nykyisen politiikan täyskäännöstä. On irtaannuttava EU:n leikkaus- ja talouskuripolitiikasta ja torjuttava TTIP ja muut vapaakauppasopimukset. Siihen tarvitaan ay-liikkeen ja vasemmistopuolueiden yhteistä toimintaa.

Mitä vasemmisto tarvitsee politiikassa nyt?

Mitä vasemmisto tarvitsee tällä hetkellä politiikassa? Eikö vasemmisto tarvitse poliittista voimaa, saadakseen politiikassa aikaan täyskäännöksen? Näitä kysellään minulta ja minä kyselen itseltäni.

Eikö nyt tarvita vasemmistoaktiiveilta ruohonjuuritason yhteistoimintaa kaikkien niiden kanssa, jotka sinnikkäästi puolustavat lähikirjastoja, lähikouluja, lähiliikuntapaikkoja, lähiterveysasemia. Puolustavat kaikkien tavoitettavissa olevia laadukkaita julkisia palveluja leikkauspolitiikan ja ”säästöjen” myllerryksessä. Näillä leikkauksilla petataan markkinoita yksityiselle bisnekselle. Niin raadollista politiikka on tänään.

Eikö nyt tarvita yhteistoimintaa ay-liikkeessä ja työpaikoilla kaikkien niiden kanssa, jotka puolustavat luottamusmiesten oikeuksia EK:n masinoimaa hyökkäystä vastaan.

Eikö nyt tarvita yhteistoimintaa nollatuntisopimuksia vastaan ja tukea metallin nuorten käynnistämälle kampanjalle. Samoin vastikkeellisen sosiaaliturvan hylkäämistä ihmisarvoa loukkaavana ja työmarkkinoita rapauttavana ilmiönä.

Eikö TTIP- ja muut ns. vapaakauppasopimukset pidä hylätä yhteisellä Euroopan laajuisella kansalaistoiminnalla.

Eikö nyt Suomen perinteinen sotilaallinen liittoutumattomuus tarvitse ruohonjuuritasolta lähtevää puolustajien yhteistä toimintaa.

Eikö juuri näistä ruohonjuuritason kamppailuista kasva se voima, jolla politiikan suunta käännetään. Se on yhteistä kansainvälistä kamppailua Euroopan suunnasta, jossa Välimeren maiden radikaalit liikkeet näyttävät meille esimerkkiä.

Kreikan Syrica on nostanut kannatuksensa kymmenkertaiseksi, kun se ei ole alistunut leikkauspolitiikkaan ja tavoittelee vakavasti nyt vallankahvaa. Espanjassa kommunistien ja muun vasemmiston yhteistyö toimii ja ovat saaneet rinnalleen torien Tyytymättömien-liikkeestä syntyneen Podemos-liikkeen taistelemaan politiikan täyskäännöksen puolesta.

Tämä yhteinen kamppailu avaa meille vähän umpimielisille suomalaisillekin toisenlaiset näköalat, muutoksen näköalat. Siihen minä haluan osallistua.

Yhtiöittämisen ongelmia

Juuan kunnanvaltuusto otti viime kokouksessaan aikalisän lämpölaitoksen yhtiöittämisessä vastoin kunnanhallituksen esitystä, eikä suin päin mennyt konsulttidemokratiaan mukaan. Kunnanhallituksen syyskuisen päätöksen mukaan yhtiöittämistä on valmistellut BDO Oy.

Yhtiön nettisivulla kerrotaan, että ”Palveluvalikoimamme käsittää tilintarkastuksen lisäksi kattavat sisäisen tarkastuksen, julkishallinnon, IT-neuvonannon, johtamisen, verotuksen, taloushallinnon ja yritysjärjestelyjen asiantuntijapalvelut. BDO Oy on henkilökuntansa omistama itsenäinen KHT-yhteisö. Kansainvälisesti BDO on maailman viidenneksi suurin tilintarkastusorganisaatio työllistäen yli 56 000 henkeä 144 maassa.” Joten mistään harrastelijaporukasta ei ole kysymys.

Konsulttidemokratia kukoistaa, kun kunnat ovat joutuneet selviytymään samalla väellä lisääntyvistä tehtävistä. Aikaa ei tahdo jäädä asioihin perehtymiseen ja varsinkaan vaativampiin selvityksiin.

Mitään pakkoahan saati sitten tarvetta tähän yhtiöittämiseen ei ole. Kunta voi omalla kaavapäätöksellään velvoittaa liittymään verkostoon sen välittömässä läheisyydessä olevat ja näin luoda kuntalain tarkoittaman ”luonnollisen monopolin”, kuten valtuustonkin kokouksessa tuli esille. Silloin lämpölaitos ja jakeluverkosto voivat jatkaa toimintaansa entiseen malliin ja turhanaikaiselta yhtiöittämisprosessilta vältytään, jossa palaa vain aikaa, rahaa ja tupakkaa.

Kunnan liikelaitoksessa valtuusto säilyttää päätösvallan omissa käsissään jatkossakin, kun lämpölaitoksen asioista, muun muassa kaukolämmön hinnasta päätetään. Sillä turvataan myöskin se, ettei lämpölaitosta lyhytnäköisessä ahneudessa lähdetä lyömään lihoiksi. Tuottaahan se kunnan kassaan riihikuivaa rahaa vuosittain noin 100 000 euroa (Vaarojen Sanomat 6.11.) ja semmoinen kiinnostaa pääomasijoittajia. Kannattavia yhtiöitä ostellaan, saneerataan ja myydään eteenpäin suurille toimijoille. Lopulta asukkaat maksavat monopolihintaa entisen kunnan laitoksen energiasta. Monopolin perustahan on nimenomaan jakeluverkosto, toista ei rinnalle rakenneta.

Joensuun kaupunki meni hätäpäissään yhtiöittämään ja myymään oman energialaitoksensa jo 90-luvulla. Omistaja on vaihtunut Fortumista saksalaisyhtiö EONin kautta taas Fortumiksi. Tulosta on tullut vuosittain, muttei kaupungin kassaan.

Juuan kunta on juuri selvinnyt vuosien jälkeen terveyskeskuksen yksityistämisestä kuiville ja saanut sen jälleen omaksi toiminnakseen. Maksettujen oppirahojen määrää ei taida kukaan tietää, ei ainakaan kukaan ole halukas sitä kertomaan. Pitääkö nyt tehdä uusi harkitsematon päätös ja lähteä yhtiöittämään lämpölaitosta, vaikka siihen ei ole mitään tarvetta.

Jatkuuko talouskuri?

Astuessaan komisaarin virkaan Jyrki Katainen lupasi jatkossakin talouskuria ja rakenteellisia uudistuksia EU:hun. Siitä huolimatta, että juuri talouskuripolitiikalla Eurooppa on ollut pysähtyneisyyden tilassa jo vuosia. Kokonaiskysynnän puutteesta johtuen kapitalistit eivät investoi, koska voittoa ei ole odotettavissa. Sokea Reettakin näkee, että julkisten menojen leikkaaminen pahentaa tilannetta.

Miksi kuitenkin näin tehdään? Kuka hyötyy? Kuinka paljon vaikuttaa, että päättäjät ovat riippuvaisia valtavirran talousasiantuntijoista? Hehän ovat järkiään samasta muotista tulleita säästöpolitiikan edustajia. Omia virheitä on vaikea tunnustaa. 

Vai ovatko päättäjät myös monin tavoin riippuvaisia rahakkaasta valtaeliitistä, suoranaisen taloudellisen edun toivossa sijoitustensa tai jopa erilaisen korruption kautta.

Vai onko kaiken takana rahaeliitin hyötyminen nykyisestä politiikasta? Kuten valtioille rahan lainaaminen hyvällä tuotolla, heikompien kilpailijoiden syrjäyttäminen markkinoilta. Rakenneuudistusten avulla luodaan uusia pakkotyön muotoja, sosiaaliturvaa leikataan, työ- ja palkkaehtoja heikennetään, työvoiman tarjontaa lisätään. Se turvaa voittojen kasvun lamankin oloissa.

Kukaties talouskuripolitiikalla ajetaan myös entistä laajempaa julkisten palvelujen kilpailuttamista ja yksityistämistä.

Suomessa talouskuria on harjoitettu leikkaamalla kuntien valtionosuuksia. Komissaari Kataisen hallituksen toimesta leikattiin seitsemän miljardia euroa vuoteen 2017 mennessä. Näillä leikkauksilla kuntia painostetaan rakenteellisiin uudistuksiin. Kun kuntien pakkoliittäminen epäonnistui, keksittiin poliittisen eliitin keskuudessa sote-uudistus.

Sillä viedään kunnilta päätösvalta yli puolessa kuntien taloudesta. Muodostetaan tilaaja-tuottaja mallin mukaan monimutkainen ”hallintohimmeli”, jonka avulla tuodaan liike-elämästä kopsatut mallit kuntiin ja virtaviivaistetaan toiminnot yksityistämiseen valmiiksi . Päättäjät kunnissa alistuvat, kun omat johtajat ovat sopineet asiat keskenään.

Rakenteellisia uudistuksia tulee lisää, kun eläkeikää nostetaan ja muutenkin työvoiman tarjontaa lisätään työperäistä maahanmuuttoa vauhdittamalla ja muuttamalla sosiaaliturva vastikkeelliseksi entistä laajemmin.

Kova kilpailu ja epäoikeudenmukaiseksi koettu politiikka ruokkii muukalaisvihaa, jota oikeistopopulistit käyttävät hyväkseen. Se voi lisääntyessään kohdistua kaikkia heikompia kohtaan. Uusliberalismi on lyhytnäköiseen oman edun tavoitteluun nojaava yhteiskunta- ja ihmiskäsitys, eikä pelkästään talousoppi. Se tuottaa armottoman kilpailuyhteiskunnan, jossa osattomat yllytetään toistensa kimppuun. Nythän meillä on ruvettu rikkaiden sijaan kadehtimaan köyhiä.

Riittääkö vasemmistolle tässä tilanteessa pelkkä ääri-ilmiöiden arvostelu? Tarvitaanko enemmän koko uusliberaalin kapitalismin kritiikkiä ja ennen muuta käytännön kamppailua?

Pitää hylätä talouskuripolitiikka, leikkaukset, sotekaappaus, eläkeiän korotus, työttömien kyykytys. Se ei onnistu ilman koko työväenliikkeen voimien kokoamista mittavan julkisen työllistävän investointiohjelman, radikaalin työajan lyhentämisen, kuntien valtionapujen korottamisen, oikeudenmukaisemman tulonjaon ja laajemman demokratian vaatimusten taakse.

Helsingissä 24. lokakuuta järjestetään mielenosoitus rauhan ja ympäristön puolesta, jossa erilaiset liikkeet kohtaavat. Se voisi olla alku uudenlaiselle yhteistyölle ja laajemman liikkeen kokoamiselle. Myös ammatillisen ja poliittisen työväenliikkeen paikka on siellä.

Stuppin haastattelu

Vastavirtafestivaalilla poikkesi myös pääministerin näköinen Stuppi. Olen onnistunut saamaan käsiini ennen julkaisemattoman haastattelun tapauksesta.

Tervetuloa! Mitä isäntämaasopimus oikein merkitsee? Meneekö Suomi lähemmäs Natoa?

Kiitoksia kutsusta! On kiva välillä laskeutua kansan pariin, onhan minunkin sisälläni pieni kommunisti (välihuutoja: se on varmaan aika pieni). Puhun nyt puoluejohtajan hattu päässä ja voi tulla aika raflaavaa tekstiä.

Tottakai isäntämaasopimus vie meitä lähemmäs Natoa. Sehän on sen tarkoituskin, meillä on kokoomuksessa päätös, tottakai me sitä ajetaan.

Jyrki lupasi USA:n suurlähetystössä ennen vaaleja: jos kokoomus saa pääministerin, niin Natoon mennään. Valitettavasti kansa on meillä niin itsepäistä. Tarvitaan hivutustaktiikkaa.

Tottakai siitä on haittaa Venäjän suhteille, mutta mehän halutaan kuulua länteen, samaan arvoyhteisöön Irakin pommittajan kanssa.

Kuten olen sanonut, meillä on mutkattomat suhteet Venäjään. Talouspakotteilla me nyt näytetään Venäjälle, että me kuulutaan länteen.

Tottakai siitä on meille haittaa. Eihän meillä nyt vahvasti mee, mut vaikeina aikoina tehdään parhaat innovaatiot! Tottakai me teemme kaikki virheitä. Minä erityisesti.

Mitä pääministeri tykkää median roolista Venäjän suhteissa?

Meillä on vapaa media ja yhteiset länsimaiset arvot.Tottakai nyt voi sanoa Venäjästä vapaasti mitä sylki suuhun tuo.

Näin pohjustetaan Nato-jäsenyyttä. Onneksi monet toimittajat tajuaa, mitä pitää tehdä. Ei meidän tarvitse mitenkään ohjailla. Nyt oikein kilpaillaan, kuka repii rajuimmat otsikot Venäjästä.

Tottakai siitä on haittaa meidän suhteille. Mutta kuten sanoin, me halutaan Natoon maksoi mitä maksoi.

Miten kunta- ja soteuudistus etenee?

Tulemme jatkamaan kuntien tehtävien karsimista. Me teemme työtä sen eteen, että ne tehtävät todellakin karsitaan.

Kuntien palveluissa pyörii parikymmentä miljardia euroa riihikuivaa rahaa vuosittain. Me täällä kokoomuksessa uskotaan, että yritykset hoitaa tehokkaammin nää rahat, no ehkä omaan pussiin...

Tottakai kunta- ja soteuudistuksen läpivienti on ollut vaikeaa. Täällä Helsingissäkin olemme yrittäneet karsia lähipalveluja. No ihmiset eivät oikein ymmärrä.

Sanon kaikessa ystävyydessä: Ei ole oikein sopivaa, että te kommunistit olette asettuneet poikkiteloin politiikassa ja alkaneet puolustaa lähipalveluja yhdessä asukkaiden kanssa. Ei semmoinen peli vetele. Laura kyllä teki hyvää työtä.

Hänen kykyjään tarvitaan nyt koko maan palvelujen laittamisessa uuteen uskoon. Tsemppiä Laura Räty: kaikkihan me virheitä tehdään, ja minä erityisesti!

Meillä on kokoomuksessa hyviä innovaatioita, laitetaan lähipalvelut nettiin. Silloinhan ne ovat todella lähellä. Loput laitetaan pyörille, ne voivat tulla vaikka kotiovelle.

Noh, niinku suosikkifilosofini Aristoteles sanois: Onnistuminen luo onnistumista ja epäonnistuminen epäonnistumista.

Vielä Suomen suhteesta Venäjään

”Suomen Kuvalehden entinen päätoimittaja Tapani Ruokanen sanoo, että Paasikivi-Kekkosen linja oli yksi vaihe, ja nyt elämme uutta vaihetta - uskottuamme 20 vuotta, että Venäjästä tulee oikeusvaltio ja demokratia.”

Samanlaista sekasotkua kuin Ruokasen kommentti on koko toimittajien Venäjä-keskustelu Ylen aamuTV:ssä viime keskiviikolta.

Ilmeisesti herrat eivät tunne Paasikiven ja Kekkosen ajatuksia Suomen ja NL:n suhteista. He taitavat kuulua siihen jatkumoon, joka sotien välisenä aikana näki uhkan Suomelle tulevan idästä ja haki turvaa lännestä.

Kun silloin lähdettiin sutta pakoon tuli karhu vastaan, Hitlerin Saksa, jonka liittolaisena jouduttiin niin hankalaan rakoon, että on suoranainen ihme, että siitä selviydyttiin itsenäisenä kansakuntana. Tästä seikkailusta viisastuneena sekä Paasikivi että Kekkonen päätyivät siihen, että on Suomen oman edun kannalta välttämätöntä rakentaa luottamukselliset suhteet Venäjään ja hoitaa ne itse.

Olennaista on, ettei Suomen kautta kohdistu naapuriimme sotilaallista uhkaa, meillä on 1300 kilometriä yhteistä rajaa ja lyhin tie Pietariin kulkee Suomen kautta.

Kekkonen piti perussyynä Suomen joutumisessa viime sotiin keskinäistä epäluottamusta. Suomessa sitä lietsoi äänekäs lehdistö ja IKL:n edustajat esiintymisissään ja kasvava sotilasyhteistyö Hitlerin Saksan kanssa. Johtavat poliitikot sitävastoin olivat julkisuudessa hyvinkin pidättyviä lausunnoissaan tutkija Markku Jokisipilän mukaan.

Nyt meillä on myös äänekkäitä johtavia poliitikkoja, jotka heiluttavat innoissaan Nato-korttia ja ovat halukkaita käyttämään Venäjän heikentynyttä asemaa lyhytnäköisesti hyväkseen. He unohtavat Paasikiven ohjeen: ”katsokaa karttaan”, sillä eihän Suomen maantieteellinen asema ole muuttunut miksikään.

Tokko olemme joutuneet tähän tilanteeseen yllättäen. EU-jäsenyys on tuonut mahdollisuuden suuntautua entistä voimakkaammin länteen. Se on myös rohkaissut Nato-haukkoja entistä suurempaan aktiivisuuteen ja lähentymiseen sotilasliittoon isäntämaasopimuksineen. Se voi luoda harhaisen kuvan, että Suomen asema olisi olennaisesti muuttunut.

Minua todella hirvittää, jos näiden toimittajien ajatusmaailma on yleinen eliitin keskuudessa. Eikö historiasta todellakaan ole opittu mitään, vai mistä tämä ajattelun sekavuus ja innostus seikkailupolitiikkaan johtuu?

Jäitä hattuun!

Ukrainan kriisin paheneminen sisällissodaksi on antanut Nato-intoilijoille Suomessa lisää vettä myllyyn. Kaikki mahdolliset mediat on valjastettu demonisoimaan Venäjää ja erikoisesti Putinia. Tätä käytetään häikäilemättä Suomen Nato-jäsenyyden ajamiseen.

Kaikesta valtavasta Nato-rummutuksesta huolimatta Suomen kansan enemmistö on edelleen jäsenyyttä vastaan ja kannattaa sotilaallista liittotumattomuutta. Sen vuoksi Nato-mielinen eliitti käyttää hivutustaktiikkaa. Uusin hanke on isäntämaasopimuksen solmiminen Naton kanssa.

Eläköitynyt valtiosihteeri Risto Volanen oli useiden hallitusten ulkopoliittisena asiantuntijana. Blogissaan hän liittää Suomelle ja Ruotsille tarjotun sopimuksen Naton sotilasstrategiaan Baltiassa ja tavoitteeseen ohittaa Venäjän Kaliningradiin tukeutuva puolustus. Tämä horjuttaa Pohjolan sotilaallista tasapainoa. Volasen mukaan Venäjä tuskin jää toimettomaksi, nähtäväksi jää mikä on vastaus. Vaarana on jännityksen kiristyminen myös Pohjolassa. Kriisin oloissa Suomen lentokentät ja muu infra saattaa tulla ennakoivan iskun kohteeksi jo ennen täyttä Nato-jäsenyyttä.

Sotien jälkeisen menestyksellisen ulkopolitiikkamme perusajatus on ollut molemminpuolinen luottamus NL:n ja Venäjän kanssa. Sen kulmakivi on ollut naapurimaamme johdon luottamus siihen, ettei maamme kautta kohdistu uhkaa Leningradiin/ Pietariin.

Jos nyt ollaan tätä luottamusta horjuttamassa, ollaan kaltevalla pinnalla Suomen ulkopolitiikassa. Nato-jäsenyys olisi viimeinen naula arkun kanteen, saattaisi olla jopa kirjaimellisesti. Menettäisimme lopullisesti ulkopoliittisen liikkumavaramme Venäjän suhteen. Joutuisimme suurvaltojen pelinappulaksi ja turvattomuutemme vain lisääntyisi.