Sotkamon
Talvivaarassa muhii ilmeisesti Suomen kaikkien aikojen suurin
ympäristövahinko. Talvivaara -yhtiön 60 hehtaarin laajuinen
kipsisakka -allas on vuotanut pyhäinpäivästä lähtien ja
kaivosalueella ympäristöön on levinnyt myrkyllistä vettä
pahimmillaan tuhansia litroja tunnissa. Jätevesi sisältää yllin
kyllin ainakin sulfaattia, nikkeliä, uraania, kadmiumia ja sinkkiä.
Pitoisuudet ovat jopa monikymmenkertaisia päästörajoihin
verrattuna.
Vuotoa
on tukittu epätoivoisesti ja hätäpatoja on rakennettu, etteivät
myrkyt pääsisi vesistöihin. Kuitenkin alueelta vuotanut tuhansia
litroja vuorokaudessa myrkyllistä vettä läheisiin järviin.
Järvien tila on huono jo entuudestaan kaivoksen päästöjen vuoksi.
Katastrofi alkaa olla valmis.
Ministerit
vetäytyvät vastuusta virkamiesten ja aikaisemman hallituksen selän
taakse. Ympäristöministeri vaan kehottaa paikallisia ihmisiä
käräjöimään kaivosyhtiön kanssa - niin kuin rahalla muka saisi
vahinkoja korvatuiksi. Uskomaton tilanne.
Miten
tähän on tultu? Kuinka on mahdollista, että 1,5 millisen muovin
varaan on rakennettu 60 hehtaarin allas nikkelin ja uraanin
erottamista varten. Kuinka on ylipäätänsä hyväksytty
bioliuotusmenetelmä malmien erottamiseksi kaivoskivestä. Onko tässä
mistään muusta kysymys, kuin jälleen lyhytnäköisestä
voitontavoittelusta ja yksityistämisestä. Ainakin Pekka Perä on
tehnyt hyvän tilin, osti kaivosoikeudet eurolla Outokumpu Oy:ltä ja
on jo myynyt osakkeitaan kymmenillä miljoonilla euroilla. Lukuisat
virkamiehet ja poliitikot presidenttiä myöten omistavat yhtiön
osakkeita, pitihän kaivosteollisuudesta tulla uusi Sampo Suomelle.
Perustamisvaiheessa Talvivaaraa tuettiin 130 miljoonalla valtion
varoista. Ympäristön valvontaan ei ole riittänyt yhtä miljoonaa.
Työllisyyden
nimissä hanketta on markkinoitu päättäjille Kainuussa,
työllisyyden nimissä sitä on tukenut ay -liike ja poliittinen
vasemmistokin. Eikö olisi korkea aika pysähtyä miettimään mitä
olemme tekemässä.
Pitäisikö
työväenliikkeessä herätä huomaamaan, että vapaat markkinat
eivät kykene voitonhimossaan pelastamaan luontoa tuleville
sukupolville. Pitää saada uusi. jämäkämpi kaivoslaki, ettei meitä tehdä siirtomaa -Suomea. Eikö meidän pitäisi vaatia lujempia tuotteita ja
metallien parempaa kierrätystä. Eikö jo olisi aika hyväksyä
käyttöön vain tuotantolaitokset, joissa on suljettu (veden)kierto?
Eikö meidän pitäisi päästä ohjaamaan taloutta ja tuotantoa,
ettei meitä alisteta pelkiksi kuluttajiksi. Jos kokoamme voimamme
tämmöisten tavoitteiden taakse, niin uskon että saamme väestön
enemmistön tuen ja pystymme toteuttamaan ne. Voimme saada talouden palvelemaan ihmistä, eikä ihmisen taloutta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti