Joulusaarna

Tässäpä minun joulusaarnani. Parasta siinä lienee monet linkit kiinnostaviin artikkeleihin.

Pelastaako yksityistäminen

Lehtitietojen (Karjalainen 11.12.) mukaan Juuassa harkitaan koko terveys- ja sosiaalitoimen ulkoistamista. Sillä uskotaan saatavan jopa miljoonan euron säästöt nykyiseen verrattuna. Arviot perustuvat ilmeisesti paikkakunnalla jo toimivan Attendon esittämiin laskelmiin. Terveyskeskuksen toimintahan on jo ulkoistettu yritykselle.
Attendolla on Rääkkylässä menossa pilottihanke, jossa ensimmäistä kertaa Suomessa koko terveys- ja sosiaalitoimi on yksityistetty. Kunnassa ollaan lehtitietojen mukaan hyvin tyytyväisiä ratkaisuun. Tohmajärvellä ollaan myös kiinnostuneita Attendon palveluista. Epäilemättä kansainvälisessä omistuksessa oleva suuryritys pystyy markkinaosuuksia tavoitellessaan tekemään sellaisia tarjouksia pikku kunnille, joista on vaikea kieltäytyä.

Mutta miten on pitemmässä juoksussa, pystyykö voittoa tavoitteleva yritys tuottamaan laadukkaita palveluja sen halvemmalla, kuin kunta, sitä sopii ainakin epäillä. Tähän astiset tutkimukset eivät ainakaan tue semmoista oletusta.
Yksityistämiseen liittyy myös muita ongelmia, kuten eettisiä. Arkkiatri Risto Pelkosen mukaan yksityisen bisneksen voitontavoittelu ei kuulu terveydenhoitoon.
Yksityistä bisnestä ei myöskään kiinnosta sairauksien ennaltaehkäisy siinä laajuudessa, kuin julkista, meidän omaa terveydenhoitojärjestelmää. Yksityistä bisnestä saattaa enemmän kiinnostaa kalliiden hoitojen kehittäminen maksaville asiakkaille ja jättää kansanterveystyö vähän sivuraiteelle.
Entä miten käy sitten, kun kunnallinen osaaminen rapautuu. Syntyykö alalle myyjän markkinat. Eräs vähemmälle huomiolle jäänyt seikka on mielestäni päätöksenteon avoimuuden kärsiminen yksityistämisessä. Siinä on toivomisen varaa nykyiselläänkin, mutta liikesalaisuuteen vedoten asioita valmisteltaisiin entistä salakähmäisemmin. Miten kävi Coronaria Oy:n kanssa, kun kiistoista sovittiin. Tietänevätkö kaikki päättäjätkään paljonko se seikkailu tuli Juuan kunnalle maksamaan, ainakaan kuntalaiset sitä eivät tiedä.

Vanhusten hoidossa yksityisten laitosten huonot hoitokäytännöt ovat nousseet esiin tänä syksynä esimerkiksi Valkeakoskella Wäinölän hoitokodissa. Henkilökuntaa on aivan liian vähän laadukkaan hoidon turvaamiseksi. Kiireessä jäävät aamupuurot syöttämättä ja lääkkeet antamatta. Pari vuotta sitten Tampereella oli voimakasta polemiikkia Attendon toiminnan suhteen.
Ulkoistetuissa terveyskeskuksissa lääkärit vaihtuvat alinomaa, mistään pysyvämmästä hoitosuhteesta ei voi puhuakaan. Eikä lääkäreiden määräkään aina ole sovitun mukainen. Siitä on Juuassa riittävästi kokemusta edellisen yrityksen, Coronaria Oy:n kanssa.

Vaikkapa päättäjät eivät olisikaan innostuneita yksityistämään sosiaali- ja terveyspalveluja Juuassakaan, on Attendolla mahtava tukija, maamme hallitus. Katainen kumppaneineen on leikannut tällä vaalikaudella jo 1,2 miljardia euroa vuodessa kunnilta valtionapuja. Juuassa se merkitsee kunnanjohtajan mukaan miljoonan euron menetystä. Katainen lupaa lisää leikkauksia ensi keväänä. Näillä leikkauksilla kuntia ajetaan pakkoliitoksiin ja uusiin Sote-himmeleihin. Samalla edistetään palvelujen yksityistämistä, kuten Elinkeinoelämän Keskusliitto on vaatinut. Siihen saumaan Attendon tarjoukset nyt tulevat, kuin tilauksesta. Houkutus on silloin suuri.

Missä EU, siellä ongelma

Suomen hallitus perustelee leikkauspolitiikkaa julkisella velkaantumisella. Itseasiassa Suomella ei ole mitään velkaongelmaa omasta takaa. Vaikka julkinen velka kasvaa lähivuosina nopeasti, silti se jää alle 60 prosentin bruttokansantuotteesta, mikä on EU -normi. Mutta ongelmat voivat tulla EU:n kautta. Tosiasiassa EU:ssa siirretään nyt yksityistä, keinottelijoiden, pankkien luomaa velkaa veronmaksajien piikkin. Yhdessäkään EU -maassa ei julkinen velka ole ollut mikään ongelma ennen kriisiä. Ongelma on yksityinen, pankkien luoma keinotteluvelka. Esimerkiksi Espanjassa sitä oli ennen kriisiä 400 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kreikassa taas laaja laivanvarusteluelinkeino ei maksa Kreikkaan veroja juuri lainkaan. Näiden ongelmien "ratkaisemiseksi" vaaditaan leikkaamaan palkkoja, eläkkeitä, sosiaaliturvaa ja heikentämään työehtoja.  "Pelastuspakettien" seurauksena Kreikassa julkinen velka on tuplaantunut ja kansantalous on syöksykierteessä!

Samaa sukua on EU:n talouskurisopimus, jonka nyt Suomenkin eduskunta on hyväksynyt. Siinä annetaan EU -komissiolle oikeus puuttua Suomen eduskunnan budjettivaltaan. Tarkoitus on, että EU:ssa ajetaan samanlaista uusliberalistista politiikkaa, joka on vienyt Kreikan jo konkurssin partaalle. Talous hyytyy nyt koko EU -alueella, Suomenkin valtiovarainministeriö tarkistaa kasvulukuja alaspäin.

Korostan vielä, että talouden sakkaaminen on seurausta väärästä talouspolitiikasta, jota EKP, EU -komissio ja IMF ajavat Kreikassa ja muissa kriisimaissa. Tarkoituksena onkin kriisin varjolla "kiinalaistaa" työehdot koko Euroopassa ja ajaa alas koko sosiaalivaltio. Samalla muutetaan EU:ta liittovaltioksi, jolloin leikkauspolitiikan ajaminen on entistä helpompaa.

Velkaantuminen, kestävyysvaje ja kilpailukyky ovat ne mantrat, joita hokemalla tätä hanketta viedään eteenpäin. On käynnissä todella massiivinen, koko Euroopan laajuinen hyökkäys, jota on valmisteltu muutamat viime vuodet. Kreikka on ollut koekaniini. Kaiken taustalla on pääoman voittojen turvaaminen uudessa tilanteessa, kun talouskasvu hiipuu kysynnän puutteeseen maailmanlaajuisesti harjoitetun uusliberalistisen politiikan seurauksena.

Vastarinnan aika

Nyt on tilausta toisenlaiselle politiikalle. Uusliberalistinen kapitalismi on kyvytön ja haluton turvaamaan hyvinvointivaltion säilymisen. Talouskasvun hyödyt menevät pankkien moolokin kitaan. Samaan aikaan tavallisten ihmisten ahdinko ja turvattomuus kasvaa. Nuoret eivät pääse koulutukseen, eivätkä koulun jälkeen oikeisiin töihin kunnollisella palkalla. Leipäjonot kasvavat heikon perusturvan vuoksi (A-studion linkki). Irtisanomiset ja lomautukset ovat arkipäivää. Suurtyönantajien edustajat hyökkäilevät päivittäin työntekijöiden omalla taistelullaan saavuttamia etuja vastaan. Sanalla sanoen ihmiset ovat vain voiton tavoittelun välikappaleita.

Euroopan vasemmisto kutsuu kaikkia alistettuja ja sorrettuja yhteiseen taisteluun. Tarvitaan kolmea muutosta:
– Ensinnäkin leikkausten lopettaminen.
Leikkaukset eivät ole parannuskeino, vaan myrkkyä. Ne aiheuttavat työttömyyttä, turvattomuutta, ja massaköyhyyttä. Leikkaukset eivät ole ainoastaan inhimillisesti kestämättömiä vaan ne syöksevät talouden taantumaan. Vain asemenojen ja voittojen leikkaaminen on järkevää.

– Toiseksi täytyy katkaista riippuvuus rahoitusmarkkinoista.
Ei rahoiteta enää pankkeja, vaan ohjataan rahat hyödyllisiin menoihin, työllisyyden hoitoon ja julkisiin palveluihin. Euroopan Keskuspankilla on lähes rajaton valta luoda rahaa ja lainata sitä suoraan jäsenvaltioille tärkeisiin investointeihin.

– Kolmanneksi täytyy saada ihmisille lisää valtaoikeuksia.
Työntekijöille oikeus päätöksentekoon yrityksissä, kansalaisille päätöksenteko -oikeus yhteiskunnallisissa asioissa ja edustajillemme valituissa elimissä.

Euroopan vasemmisto valmistelee yhdessä EAY:n, Euroopan ammattiyhdistysliikkeen ja kansalaisjärjestöjen kanssa leikkauspolitiikan vastaista toimintapäivää 23.3. Siihen kannattaa lähteä suomalaistenkin mukaan, niin kaun kun vielä on jotain puolustettavaa.

Missä vasemmisto luuraa

 Ainakin kapitalistien edusmiehet saavat nykyään hyvin äänensä kuuluviin. Eilen aamulla EK:n uusi toimitusjohtaja Jyri Häkämies veisasi vuorostaan radion ykkösaamussa tuttua virttä kilpailukyvyn turvaamisesta palkkamaltilla, työurien pidentämisellä ja paikallisella sopimisella. Saksan malli tuntui hänestä hyvältä.
Siellähän murrettiin työehtosopimusten yleissitovuus jo kuusi, seitsemän vuotta sitten. Töitä tehdään jopa jollakin 400 euron kuukausipalkalla. Sillä saksalainen teollisuus on saanut kilpailuetua muihin EU -maihin verrattuna. Seurauksena on ollut köyhyyden kasvaminen rajusti saksalaisessa yhteiskunnassa.
Koko euroajan talouskasvu on ollut vain vaivaisen prosentin luokkaa EU -alueella virheellisen talouspolitiikan vuoksi. Kun kilpailukyvyn nimissä palkkoja on pidetty alhaalla ja julkisen talouden osuutta kansantaloudesta on pyritty koko ajan supistamaan. Se mikä Häkämiehen mallissa näyttää toimivan yhden yrityksen osalta, ei toimikaan enää koko kansantaloudessa.
Kilpailukykypolitiikan johdonmukainen soveltaminen loppuun saakka vie meidät paradoksiin. Joudumme huhkimaan töitä yötä päivää talkoilla ja omin eväin. Kysynnän loppuessa kansantaloudesta, halvallakaan tehdyt tuotteet eivät kuitenkaan mene kaupaksi. Siinä meillä on kapitalistisen systeemin noidankehä, Pentti Haanpään Noitaympyrä.
Kapitalistit ja heidän edusmiehensä ajavat tietenkin omaa lyhytnäköistä etuaan ja saavat kyllä äänensä kuuluviin. Ongelma on minusta nyt tässä, ettei vasemmiston ääni kuulu samalla tavalla. Mistä kenkä puristaa? Eikö valtavirran vasemmistolla ja suomalaisella ay -liikkeellä ole tosiasiassa toisenlaista näkemystä. Onko kapitalistien edustama uusliberalistinen kilpailukykypolitiikka hyväksytty hiljaisesti vasemmistonkin piirissä ainoaksi oikeaksi vaihtoehdottomaksi politiikaksi. Kyllä kapitalisteille kelpaa sopia huonoista ratkaisuista yhdessä, sehän heille juuri kelpaakin.
Suomen hallitus ajaa nyt läpi EU:n talouskurisopimusta eduskunnassa ja EK ajaa nyt sitä työmarkkinoille Saksan malliin. Kreikka on ollut koekaniini työehtojen ja sosiaaliturvan leikkaamisessa ja julkisen talouden romuttamisessa. Kreikan vasemmiston puolueet ja Euroopan vasemmisto ovat varoittaneet meitä usein Eurooppaa uhkaavasta takatalvesta ja pyytäneet solidaarisuutta käymälleen taistelulle.
Onko suomalaisen valtavirran vasemmiston johto hylännyt kansainvälisen solidaarisuuden. Tukemalla EU:n talouskurisopimusta annetaan Soinille vapaat kädet politiikassa. Ei siinä paljoa auta suvaitsevaisuuspuheet ja muu arvoliberalismi silloin, kun työntekijät joutuvat kansainvälisen pääoman hyökkäyksen kohteeksi. Uskonnollisesta vakaumuksesta, etnisestä taustasta, sukupuolisesta suuntautumisesta riippumatta luokka -asema ratkaisee. Pitäisi vähitellen tajuta Suomessakin, että nyt käydään Euroopan laajuista luokkataistelua. On aikoihin eletty, kun papit puhuvat selvempää kieltä kuin hallitusvasemmiston edustajat.

Kokkilan soppa

Tuore Elinkeinoelämän Keskusliiton nokkamies Ilpo Kokkila vaati Ylen uutisissa palkkojen alentamista kansainvälisen kilpailukyvyn nimissä. Monet näkyvät poliitikot ovat säestäneet häntä ja vaatineet vähintään nollalinjaa palkankorotuksissa. Palkkojen alentamistahan sekin tarkoittaa, kun hinnat nousevat.

Kokkilankin esityksessä yhtenä pointtina oli, että sitten yritykset alkavat investoida. Yritysten investointiaste on tosiaan ollut Suomessa varsin alhainen jo pitempään. Yritysten voitot on jaettu osinkoina omistajille ja ne ovat kadonneet veroparatiiseihin, kuin pie..u Saharaan. Voitot ovat kasvaneetkin hyvin voimakkaasti 90 -luvun alun jälkeen. Sitä on selvittänyt ansiokkaasti Tilastokeskuksen yliaktuaari Olli Savela.

Suomessa tällä hetkellä talouskasvu perustuu kokonaan kotimaisen kysynnän varaan. Palkkojen alentaminen ei varmaankaan paranna tilannetta. Varsinkin kun samaan aikaan leikataan julkisia menoja, sekin vähentää kotimaista kysyntää. Työntekijöiden elintaso putoaa, ostovoima tippuu, kysynnän puutteessa laitetaan lisää väkeä kilometritehtaalle, palkkoja pitää alentaa lisää jne. Kokkilan soppahan on silloin valmis.

Itse asiassa tätä reseptiä on jo menestyksellä sovellettu Kreikassa ja muissa Välimeren maissa. Kreikan talous on ollut vapaassa pudotuksessa jo pari vuotta palkkojen ja sosiaaliturvan leikkausten vuoksi. Viimeisellä vuosineljänneksellä Kreikan bruttokansantuote supistui huikeat kuusi prosenttia.

Työttömyys kasvaa ja koulutetut nuoret pakenevat maasta.

Monet taloustieteilijät ovat arvostelleet tämmöistä lyhytnäköistä politiikkaa. Viimeksi kaksi Suomessa vieraillutta yhdysvaltalaista talousgurua, professorit James K. Galbraith ja L. Randall Wray haastoivat valtavirran talousopit. Heidän mielestään koko EU:n talouspolitiikka on hakoteillä.

Euroopan vasemmisto on tuominnut sen sekä sosiaalisesti, että taloudellisesti kestämättömäksi. Nyt pitää Suomessakin vasemmalla ruveta rohkeasti puolustamaan työntekijöiden kaikkia oikeuksia. Pitää hylätä oikeiston uusliberalistiset talousopit. Pitää osoittaa miten ne johtavat koko hyvinvointiyhteiskunnan romahtamiseen.

Nyt tapellaan koko Euroopan suunnasta ja suomalaisenkin ay -liikkeen ja vasemmiston on lähdettävä siihen mukaan. Kriittinen ay -verkosto herättelee jo ja vaatii loppua leikkauspolitiikalle.

On vastarinnan aika

Kylmää on kyyti hallituksessa vasemmistolle tämän päivän Suomessa. Esimakuna voidaan pitää hallituksen päätöstä jättäytyä pois rahoitusmarkkinaveron valmistelusta EU:ssa. Ymmärrettävästi se on aiheuttanut kentällä tyytymättömyyttä. Punavihreän vasemmiston piirissä aina vasemmistolaisia demareita myöten, veroa on pidetty tärkeänä. Olisihan se pieni askel keinottelutalouden rajoittamiseen.
Attac -liike syntyi aikanaan ajamaan laajaa kansainvälistä veroa, jolla veroparatiisit ja nopeat valuuttaliikkeet saataisiin kuriin. Attac onkin ollut kiitettävän aktiivinen myös Suomessa asian tiimoilta.

Toinen vielä suurempi hanke on par'aikaa eduskunnassa. Kataisen hallituksen esitys EU:n talouskurisopimukseen liittymisestä on tulossa pian päätettäväksi. Hyvin tyynesti hallitus esittää talouspoliittista päätösvaltaa siirrettäväksi Brysseliin. Tarkoitus on varmistaa EU:n laajuisesti saman leikkauspolitiikan harjoittaminen, jolla Välimeren kriisimaat on ajettu konkurssin partaalle.
Tiukka budjettikuri pahentaa kriisiä ja syöksee Euroopan yhä syvempään lamaan, kuten muun muassa talousnobelistit Paul Krugman ja Joseph Stigliz ovat toistuvasti varoittaneet. Katainen onkin lupaillut lisää leikkauksia ensi keväänä.
Tämäkö on vastuullista politiikkaa.

Vasemmiston hirttäytyminen leikkauspolitiikkaan merkitsee itsemurhaa. Samalla se on kuin mätkäistäisiin märällä pyyhkeellä vasten kasvoja kaikkia niitä, jotka ovat yrittäneet toimia toisenlaisen Euroopan puolesta erilaisissa kansalaisliikkeissä.
Kuitenkin tässä tilanteessa tuntuu entistä tärkeämmältä löytää yhteisiä toiminnan tapoja ruohonjuuritasolla.

Pitäisikö Suomessakin ottaa mallia amerikoista. Obaman ensimmäiseen vaalikampanjaan vedettiin mukaan paljon nuoria ja se toi voiton hänelle. Obamaan petyttiin pian, mutta nuoret jatkoivat toimintaansa vaalikampanjan tavoitteiden puolesta. Se oli osaltaan synnyttämässä Occupy -Wall Street liikettä viime syksynä. Ymmärtääkseni toiminta on jatkunut eri muodoissaan ympäri Yhdysvaltoja.

Euroopan vasemmisto suunnittelee yhdessä ay- ja kansalaisliikkeiden kanssa eurooppalaista leikkauspolitiikan vastaista toimintapäivää 23. maaliskuuta. Eikö tämä tarjoaisi mahdollisuuden myös Suomessa asettua yhteiseen rintamaan eurooppalaisten tovereiden kanssa ja kokea solidaarisuuden voimaa.
Ainakin Kriittinen ay -verkosto ja Toriliike ovat varmaan aktiivisia jälleen kerran ja kokoavat omalta osaltaan porukkaa turuille ja toreille. Kunpa Suomessakin saisimme erilaisia kansalaisliikkeitä koolle yhtäaikaa, kuten Espanjan Indigados (suuttuneet) -liike kokosi viime vuonna kautta Espanjan.
Siitä voisi syntyä uutta virtaa ja ehkä saisimme lisää happea vasemmistolaisuudelle Suomessa.

900 euron perusturva

-->

Punavihreän vasemmiston keskuudessa on kampanjoitu aktiivisesti perustulon puolesta viime vuosina. Ihmiset uneksivat vapautuvansa muutaman satasen perustulolla työn tekemisen pakosta, niin että voisivat toteuttaa itseään ja haaveitaan. Sen sijaan, että raataisivat pätkätöissä ja muissa epävarmoissa työsuhteissa, voisivat todella tehdä valintoja elämässään.

Perustulo- ja kansalaispalkkakeskustelu vauhdittui Suomessa, kun SKP teki Perusturva -aloitteen vuonna 2008. Aloitteen tueksi kerättiin adressia kahteenkin otteeseen ja aloitetta päivitettiin helmikuussa 2011.

Itse asiassa aloite on varsin laaja ja kokonaisvaltainen sosiaaliturvan parantamisen ja köyhyyden vähentämisen ohjelma.

900 euroa puhtaana käteen

Ensiksikin siinä vaaditaan nykyisen sosiaaliturvan tason nostamista 900 euroon kuukaudessa verottomana. Tämä koskisi niin pieniä eläkkeitä, kuin opintorahaa, työttömyyskorvauksia, sairaspäivärahoja ja muitakin pieniä sosiaalietuuksia. Näin sosiaaliturvaa yksinkertaistettaisiin. Samalla sen maksatus siirrettäisiin kelaan, yhdelle luukulle.

Alle 1100 euroa vapaaksi verosta

Toiseksi aloitteessa vaaditaan verotettavan tulon alarajan nostamista 1100 euroon kuukaudessa. Näin ihmiselle elämiseen välttämätön tulo olisi verovapaata. Tämä on vanha SKDL:n aikainen vaatimus ja helpottaisi nopeasti pienituloisten asemaa, eikä vaatisi monimutkaisia selvityksiä.

1500 euron minimipalkka

Kolmanneksi aloitteessa vaaditaan lakia 1500 euron vähimmäispalkasta kuukaudessa normaalista työajasta. Tarvitaan myös eurooppalainen minimipalkka, jotta samasta työstä samassa maassa maksetaan sama palkka. Euroopan vasemmisto on ehdottanut, että se on 60 % kunkin maan keskipalkasta. Tällä pyritään estämään halpatyömarkkinoiden syntyminen. Lisäksi on tapeltava kokoaikatyön puolesta, jolla ihminen tulee toimeen.

SKP vaatii myös työajan lyhentämistä 30 viikkotuntiin ansioita alentamatta. Kannattaisi kokeilla myös 6+6 mallia työajan lyhentämisessä.

Neljänneksi kehitetään Kansaneläkelaitoksesta itsenäinen eduskunnan alainen sosiaaliturvalaitos, jonka hoidettavaksi kootaan ja yhtenäistetään perustoimeentulo- ja eläkejärjestelmät. Näin vapautetaan kuntien sosiaalityöntekijät varsinaiseen työhönsä, auttamaan ihmisiä.

120 euron korotus heti

Viidenneksi uudistus toteutetaan asteittain vähintään neljän vuoden aikana. Välittömästi nostetaan pienimpiä etuuksia 120 eurolla kuukaudessa. Neljän vuoden kuluttua kaikkien etuuksien taso pitää olla vähintään 900 euroa kuukaudessa vuoden 2011 hintatason mukaan.

Ansiosidonnaisten päivärahojen ja perusturvan välistä kytköstä on syytä muuttaa niin, että ansiopäivärahan laskennassa käytetty taitekohta seuraa ansiotason nousua, mutta sen kytkös peruspäivärahan määrään puretaan. Tässä asiassa tarvitaan ay -liikkeessä uudelleen arviointia. SKP:n mallinmukainen perusturvan korotus parantaa työläisten asemaa, kun ei todellakaan tarvitse ottaa vastaan jokaista "paskaduunia".

Terveyskeskusmaksu pois

Palvelumaksujen korotukset kohdistuvat kaikkein raskaimmin niihin, joiden toimeentulo on muutenkin vaikeaa ja joille julkiset palvelut ovat usein erityisen tärkeitä. Suomessa palvelujen käyttäjien omarahoituksen osuus on suurempi kuin useimmissa Euroopan maissa. Palvelusetelien käyttöönotto lisää tätä eriarvoisuutta. Ainakin terveyskeskusmaksu on poistettava ja maksuton joukkoliikenne parantaisi pienituloisten asemaa.

Rahoitussuunnitelma

Aloitteemme on muista poikkeava myös siten, että sen rahoittamiseksi on selväsuunnitelma. Sen toteuttaminen vaatisi nettomääräisesti alle miljardi euroa vuodessa lisää neljän seuraavan vuoden aikana, eli yhteensä vajaan neljän miljardin euron tasokorotuksen toimeentuloturvaan käytettäviin varoihin.

Tällainen uudistus on ehdottomasti tärkeämpi kuin rikkaita ja suuryhtiöitä suosivat verohelpotukset, joihin on käytetty viime vuosina vielä suurempia summia. Köyhyyden ja syrjäytymisen – eli syrjäyttämisen – ehkäiseminen vähentää myöhemmin usein vielä kalliimpana maksuun tulevia laskuja. Toisaalta perusturvan parantamiseen käytettävistä varoista arviolta lähes puolet palaa suoraan valtion ja kuntien kassaan erilaisina välillisinä ja muina veroina.

Rikkaat verolle

Perusturvan rahoittamiseksi rikkaat on pantava verolle. On kiristettävä pääomatulojen ja suurten tulojen verotusta. On palautettava varallisuusvero suurille omaisuuksille ja ruvettava verottamaan pörssikauppaa. Työnantajien työttömyysvakuutus- ja sosiaaliturvamaksut on laitettava pääomavaltaisille yrityksille, niin että pienyritysten maksut alenevat.

Eespäin tiellä taistojen

Tästäkin jutusta huomaa, että perusturvan parantaminen on laaja kysymys. Mutta se myöskin antaa mahdollisuuden käydä monipuolista keskustelua ihmisten kanssa. Tietenkään nämä tavoitteet eivät toteudu hurskailla toiveilla, niiden puolesta on oltava valmis toimimaan. Siinä kamppailussa tarvitaan jokaista meistä. Uskon, että myöskin ay -liike on saatavissa mukaan tähän kamppailuun toisin kuin vähän utooppiselta haiskahtavan perustulon tavoitteluun. Onhan sosiaaliturvan tason nostaminen kaikkien työtätekevien etu ja se todella parantaa mahdollisuutta käydä taistelua riiston vähentämiseksi. Tässä SKP:n esittämässä muodossa se myöskin kaventaa tuloeroja ja siirtää varoja pörssikeinottelusta ja kerskakulutuksesta normaalielämään. Perusturvaa korottamalla parannamme koko yhteiskuntaamme ja saamme paremmin talouden palvelemaan ihmistä, eikä ihmisen taloutta. Kaikki on kiinni poliittisesta tahdosta.

Kouvolan mummon eurot

-->

Suur -Kouvolan mummoilta ja papoilta on päätetty periä palveluasunnoissa apteekin lääkkeiden lajittelumaksu. Pienituloisen vanhuksen käyttöraha 170 euroa hupenee 50 eurolla. Päätös on tehty lokakuussa yksimielisesti perusturvalautakunnassa, vaikka kaikki puolueet kilvan puhuivat vaaleissa vanhusten puolesta. Päätös on suututtanut vanhusten omaisia.

Tilanne on hyvin kuvaava. Joitakin vuosia sitten nousi kohu Koukkuniemen vanhainkodin huonosta hoidosta. Silloinen ministeri asetti professori Sirkka -Liisa Kivelän selvittämään mikä vanhusten hoidossa olisi kiireellisin tehtävä. Kivelä teki selvityksen parissa kuukaudessa: tarvitaan lisää geriatrian erikoislääkäreitä ja muuta hyvin koulutettua henkilökuntaa, että osataan hoitaa vanhuksia oikein. Reilu vuosi myöhemmin Kivelä oli radion haastattelussa. Toimittajan kysymykseen, mitä on tehty, Kivelä vastasi: ei mitään.

Kirkkain silmin kaikki puolueet lupasivat vaalien alla hoitaa vanhusten ja muidenkin lähipalvelut kuntoon. Totuus on toisenlainen. Nytkin Kataisen hallitus esittää eduskunnalle EU:n talouskurisopimuksen hyväksymistä. Siinä EU -komissio saa oikeuden puuttua Suomen valtion budjettiin. Se tarkoittaa tiukkaa budjettikuria ja Katainen onkin luvannut lisää leikkauksia valtion menoihin. Se taas pahentaa kriisiä ja johtaa uusiin leikkauksiin. Se on samaa politiikkaa, jolla Välimeren maiden talous on ajettu tuhon partaalle. Mistäpä muualta leikataan, kuin jälleen kuntien valtionavuista entisten leikkausten lisäksi. Ja kuntien menoista on valtaosa terveys- sosiaali- ja opetusmenoja. Joten lähipalvelut ovat jälleen uhattuina.

Tiukkaa budjettipolitiikkaa pahentaa koko ajan, kun EU:ssa siirretään Euroopan vakausmekanismilla yksityisiä velkoja julkisiksi, veronmaksajien piikkiin. EVM on yksityinen, Brysselissä toimiva yhtiö, joka pelastaa pankkeja. Sitä johtavat samat pankkiirit, jotka holtittomasti yksityisiä sijoittajia lainoittamalla aiheuttivat velkakriisin EU:ssa. Suomen osuus rahaston pääomasta on yli 12 miljardia euroa. Suomelta voidaan vaatia 11 miljardia euroa rahaston tappioiden maksamiseen riihikuivaa suomalaisten veronmaksajien rahaa, että pankkien omistajien voitot turvataan hamaan maailman tappiin saakka.

Niihin talkoisiin kelpaavat Kouvolan mummonkin eurot.

Pelko on aseemme

-->

"Pelko on aseeni" oli Alistair MacLeanin ensimmäisiä suomennettuja teoksia valovuosia sitten. Tätä tunnusta voisivat kaikkien maiden valtaeliitit käyttää. Meitä hallitaan pelolla. Taas tänään radion ykkösaamussa valtavirran talousmies todisteli miten olemme veloissamme ja minkälainen kiviriippa julkinen sektori on. Hän vakuutti meille miten, vain työnteko tuo hyvinvointia. Ainoa konkreettinen ajatus työllisyyden parantamiseksi oli, kotitalouksien pitäisi ostaa palveluja ja työllistää näin ihmisiä. Sen sijaan EU:ssa kaavailtu pankkivero on pahasta, asiakkaat sen joutuisivat maksamaan ja Brysselin byrokratian rahoittamiseen tuotto menisi. Ainoakaan tieteellinen tutkimus ei kuulemma tue veron käyttöön ottoa.

Maailman laajuista rahaliikenteen verottamista esitti muuten ensimmäisenä talousnobelisti James Tobin jo vuonna 1972. Vuoden 2008 kriisin jälkeen kansainvälinen Attac -liike alkoi ajaa sitä voimakkaasti. Pienelläkin verolla saataisiin varoja huomattava summa yhteiseen käyttöön ja estettäisiin veroparatiisien toiminta.

Nykyiselle valtavirran ajattelulle julkinen sektori on pahasta lähtöisin, se pitää supistaa mahdollisimman vähiin. Heidän profeettansa, niin ikään talousnobelisti Milton Friedman puhui "yövartija" valtiosta, jossa vain välttämätön järjestyksenpito on valtion toimintaa.

Taloudellisen epävarmuuden oloissa, kysynnän puutteesa eivät yksityiset kuitenkaan investoi, eikä synny uusia työpaikkoja, päinvastoin lopetetaan entisiäkin. Tässä tilanteessa julkiset investoinnit toisivat työtä. Tarvetta on julkisten homerakennusten korjaamiselle, uusien rakentamiselle ja edullisia vuokra -asuntoja tarvittaisiin varsinkin opiskelijakaupungeissa. Raideliikenne vaatisi kehittämistä, uusiutuvaan energiaan pitäisi investoida ja niin edelleen. Leikkaamisen sijaan tarvitaan julkisten palvelujen kehittämistä. Työntekijöitä tarvitaan lisää vanhusten hoidossa, sairaaloissa, kouluissa, lasten päivähoidossa, ympäristönvalvonnassa.

Esteenä on vaatimus tiukasta budjettikurista ja velkaantumisen pelko. Molemmat perustuvat valtavirran talousoppeihin ja ovat vain epätieteellisiä uskomuksia.Näiden oppien mukaan ollaan tuhoamassa koko Kreikan kansantaloutta. Viimeisten uutisten mukaan talous on syöksynyt alas seitsemän prosentin vauhdilla viimeisellä vuosineljänneksellä. Kreikan talous on supistunut koko "apupakettien" ajan.

EU:n talouskurisopimuksella ollaan viemässä koko EU -alue samaan kierteeseen, elleivät tavalliset kansalaiset lähde liikkeelle koko Euroopassa. Kuten tapahtuu Välimeren maissa.

Otetaan opiksi Talvivaarasta

-->

Sotkamon Talvivaarassa muhii ilmeisesti Suomen kaikkien aikojen suurin ympäristövahinko. Talvivaara -yhtiön 60 hehtaarin laajuinen kipsisakka -allas on vuotanut pyhäinpäivästä lähtien ja kaivosalueella ympäristöön on levinnyt myrkyllistä vettä pahimmillaan tuhansia litroja tunnissa. Jätevesi sisältää yllin kyllin ainakin sulfaattia, nikkeliä, uraania, kadmiumia ja sinkkiä. Pitoisuudet ovat jopa monikymmenkertaisia päästörajoihin verrattuna.

Vuotoa on tukittu epätoivoisesti ja hätäpatoja on rakennettu, etteivät myrkyt pääsisi vesistöihin. Kuitenkin alueelta vuotanut tuhansia litroja vuorokaudessa myrkyllistä vettä läheisiin järviin. Järvien tila on huono jo entuudestaan kaivoksen päästöjen vuoksi. Katastrofi alkaa olla valmis.

Ministerit vetäytyvät vastuusta virkamiesten ja aikaisemman hallituksen selän taakse. Ympäristöministeri vaan kehottaa paikallisia ihmisiä käräjöimään kaivosyhtiön kanssa - niin kuin rahalla muka saisi vahinkoja korvatuiksi. Uskomaton tilanne.

Miten tähän on tultu? Kuinka on mahdollista, että 1,5 millisen muovin varaan on rakennettu 60 hehtaarin allas nikkelin ja uraanin erottamista varten. Kuinka on ylipäätänsä hyväksytty bioliuotusmenetelmä malmien erottamiseksi kaivoskivestä. Onko tässä mistään muusta kysymys, kuin jälleen lyhytnäköisestä voitontavoittelusta ja yksityistämisestä. Ainakin Pekka Perä on tehnyt hyvän tilin, osti kaivosoikeudet eurolla Outokumpu Oy:ltä ja on jo myynyt osakkeitaan kymmenillä miljoonilla euroilla. Lukuisat virkamiehet ja poliitikot presidenttiä myöten omistavat yhtiön osakkeita, pitihän kaivosteollisuudesta tulla uusi Sampo Suomelle. Perustamisvaiheessa Talvivaaraa tuettiin 130 miljoonalla valtion varoista. Ympäristön valvontaan ei ole riittänyt yhtä miljoonaa.

Työllisyyden nimissä hanketta on markkinoitu päättäjille Kainuussa, työllisyyden nimissä sitä on tukenut ay -liike ja poliittinen vasemmistokin. Eikö olisi korkea aika pysähtyä miettimään mitä olemme tekemässä.

Pitäisikö työväenliikkeessä herätä huomaamaan, että vapaat markkinat eivät kykene voitonhimossaan pelastamaan luontoa tuleville sukupolville. Pitää saada uusi. jämäkämpi kaivoslaki, ettei meitä tehdä siirtomaa -Suomea. Eikö meidän pitäisi vaatia lujempia tuotteita ja metallien parempaa kierrätystä. Eikö jo olisi aika hyväksyä käyttöön vain tuotantolaitokset, joissa on suljettu (veden)kierto? Eikö meidän  pitäisi päästä ohjaamaan taloutta ja tuotantoa, ettei meitä alisteta pelkiksi kuluttajiksi. Jos kokoamme voimamme tämmöisten tavoitteiden taakse, niin uskon että saamme väestön enemmistön tuen ja pystymme toteuttamaan ne. Voimme saada talouden palvelemaan ihmistä, eikä ihmisen taloutta.

Islannin ilmatilaa valvomaan

-->

  Vuoden 2009 keväällä kirjoitin piirijärjestömme lehteen. Punaisiin Sanomiin allaolevan jutun. Se on tiivistelmä alkuperäisestä Tiedonantajan pääkirjoituksesta samalta talvelta. Tiedonantaja palasi aiheeseen viime keväänä. Jo aiemmin maaliskuussa TA käsitteli Naton provokatorista toimintaa Venäjän rajoilla.  Minusta juttuni on edelleen hyvin ajankohtainen, joten laitan sen kokonaan tähän.

Suomi uuteen NATO-operaatioon?

”Suomi turvaamaan Islannin ilmatilaa”, otsikoivat valtalehdet helmikuun alussa, kun Pohjoismaiden ulkoministerit julkistivat tilaamansa ”riippumattoman” ehdotuksen. Sen laadintaan oli Suomesta osallistunut mm. ahkera Nato-propagandisti, professori Tuomas Forsberg ja vihreiden entinen kansanedustaja Ulla Anttila. Siinä esiteltiin ”villejä ehdotuksia”, kuten ulkoministeri Stubb asian ilmaisi, pohjoismaisen sotilasyhteistyön vahvistamiseksi. Mistä on kysymys?

Nato on julistanut arktiset alueet strategisesti tärkeiksi. Asiasta ilmoittanut sotilasliiton tiedottaja sanoi, että Natolla on pitkäaikainen strateginen intressi alueella. Sen korkein johto piti 29. tammikuuta Reykjavikissa asiaa käsittelevän kokouksen. Siihen osallistuivat Naton pääsihteeri, Euroopan joukkojen ylipäällikkö sekä Britannian ja muiden Nato-maiden edustajat. Osanottajalista ei jättäne epäilystä Naton todellisista tavoitteista alueella.

Myös USA:n kansallisessa turvallisuusohjelmassa todetaan, että maalla on perustavanlaatuisia kansallisia intressejä arktisella alueella. Ne on määritelty seuraavasti: ohjuspuolustus, strateginen pelottelu ydinaseilla ja muilla asevoimilla sekä merivoimien turvallisuusoperaatiot.

Arktisen alueen lämpenemisen tuloksena alueen vesistä tulee purjehduskelpoisia sekä siviili- että sotalaivoille. USA, Kanada ja Nato eivät peittele sitä, miksi ne haluavat sijoittaa asevoimia arktiselle alueelle. Ne saapuvat puolustamaan noiden sotilasliiton jäsenten vaatimuksia oikeudesta tämän alueen luonnonrikkauksiin.

Venäjää vastaan?

Arktisella alueella on 90 miljardia tynnyriä hyödyntämätöntä raakaöljyä ja kolmannes maapallon kaasuvarannoista. Venäjä tulee saamaan arktisista esiintymistään puolet kaasuntuotannostaan vuoteen 2030 mennessä. Siksi se on valmis asianmukaisiin toimiin, jos Nato yrittää vaatia aluetta itselleen. Sen avainviesti on seuraava: ”Venäjä ei aio antaa arktista aluetta pois.”

Viisi Pohjoisen jäämeren rantavaltiota, Venäjä, Kanada, USA, Norja ja Tanska, tekivät viime vuonna järkevän päätöksen. Ne aikovat neuvotella arktisen alueen jakamisesta vain olemassa olevien, YK:ssa hyväksyttyjen sopimusten pohjalta. Jos Nato lisää sotilaallisen elementin arktiseen vuoropuheluun, niin uusi levottomuuspesäke saattaa ilmaantua maailmankartalle.

Hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa Suomeen ei katsota kohdistuvan suoranaista sotilaallista uhkaa. Selonteon mukaan sellaisen syntyminen edellyttäisi Suomen joutumista osaksi laajempaa eurooppalaista kriisiä. Siis käytännössä Venäjän ja Naton / EU:n väliseen konfliktiin.

Alexander Stubb ilmoitti, että Suomi harkitsee ”myönteisessä hengessä” myös Nato-maa Islannin ilmavalvontaan osallistumista. Haluaako hän tieten tahtoen työntää Suomea mukaan mahdolliseen suurvaltapoliittiseen selkkaukseen, kun leikittelee ajatuksella pohjoismaisesta sotilasyhteistyöstä, siis Nato-maiden kanssa?

Suomalaista Nato-keskustelua kuvaa hyvin, että kansalaisilta yritetään kaikin tavoin salata tietoa sotilasliiton luonteesta ja puuhista. Vaikeneminen Naton arktisia alueita koskevista hankkeista on tyypillinen esimerkki tiedon pimityksestä. (HK)

Vaalien jälkeen

Vaalit eivät ratkaisseet mitään. Hallituspuolueet menestyivät pienestä tappiostaan huolimatta hyvin. Harjoitettu leikkauspolitiikka ei vielä kolahtanut kunnolla. Voimme odottaa, että uusliberalistinen leikkaaminen, kilpailuttaminen ja yksityistäminen jatkuu kuten ennenkin, onhan hallitus sitoutunut EU:n talouskurisopimukseen. Se tarkoittaa julkisten menojen leikkaamista, kuntien omaisuuden, meidän yhteisen omaisuuden, ja palvelujen yksityistämistä. Se tarkoittaa sosiaaliturvan heikentämistä, palkkojen ja työehtojen polkemista, kuten nyt tapahtuu Kreikassa ja muissa Välimeren maissa kriisin varjolla. Sanalla sanoen sosiaalivaltion tuhoamista. Tilalle on jo hyvää vauhtia tulossa kilpailuvaltio. Pelkäänpä, ettei perussuomalaisista ole siinä vastusta vaalivoitosta huolimatta.

Poliittisessa kentässä tapahtui edelleen siirtymistä oikealle. Tyytymättömyys leikkauspolitiikkaa kohtaan ilmeni myös passiivisuutena, äänestysprosentti jäi ennätyksellisen alas. Pitää mennä kuuluisalle 30 -luvulle, että päästään samoihin lukemiin. Kaikuja sieltä on myös Halla -Ahon nousu lähes ääniharavaksi, sekään ei lupaa mitään hyvää.

Juuan tulos seurailee pitkälti valtakunnallista linjaa, hallituspuolueet menettivät ja perussuomalaiset nousivat. Pelkään pahoin, ettei yksityistämiselle saada sulkua. Juuan itsenäisyyden kannalta tulos antaa pieniä toiveita, mutta "hallitus on vankka..." ja tulee ajamaan niin jättikuntahanketta kuin sote -uudistustakin voimalla eteenpäin nyt vaalien jälkeen.

Valtakunnallisesti kommunistit huutavan äänenä korvessa jäivät mediamyllytyksen jalkoihin. Tietenkin pienen puolueen uskottavuusongelma pahensi vielä tilannetta. Tekoja lähipalvelujen puolesta oli vain muutamissa kaupungeissa, sielläkään ei edetty, ainoastaan säilytettiin sillanpääasemat.

Suomen politiikkaa huutaa punavihreää uusliberalismin vastaista liittoutumaa, joka pystyisi haastamaan oikeistolaisen politiikan ja toteuttamaan ihmisten toiveet. Ilman sitä nykyinen meno jatkuu ja jatkuu.

Valtion avut ratkaisevat lähipalvelut

Tänään Joensuun torilla tuli mieleeni, että kyllä on nyt vaalien alla innokkaita lähipalvelujen puolustajia. Meillä ei siis ole hätäpäivääkään, vai mitenkä asia on. Tilastokeskuksen yliaktuaari Olli Savelan laskelmien mukaan kunnat menettävät tuloja Kataisen hallituksen leikkausten seurauksena 4,5 miljardia euroa kuluvalla vaalikaudella. Sen seurauksena talousahdinko syvenee kunnissa ja lähipalvelut joutuvat liipasimelle.

Bruttokansantulo on kasvanut Suomessa tällä vuosituhannella yli 50 miljardia euroa. Julkista varallisuutta on ainakin yhtä paljon kuin velkaakin. Siis leikkausten ajaminen on oikeistolainen, ideologinen valinta.Se on uusliberalistista politiikkaa.

Sen vuoksi kuntavaaleilla on poikkeuksellisen suuri yleispoliittinen merkitys. Jatketaanko leikkauspolitiikkaa ja köyhien kyykyttämistä edelleen.

SKP vaatii valtionapujen korotusta kunnille. SKP vaatii pääomatuloja kuntaverolle, se tietäisi 1,5 miljardia euroa vuosittain kunnille lisää rahaa.

Valtionavut ovat aivan ratkaisevat siinä pystytäänkö lähipalvelut hoitamaan kunnissa. On suurta huijausta valtapuolueiden taholta sivuuttaa tämä kysymys lähes kokonaan. Suomen runsaasta 250 kunnasta vain ehkä kymmenkunta pärjäisi omillaan. Eikä tilanne helpotu mitenkään vaikka näitä köyhiä latjataan yhteen jättikunniksi miten monta tahansa.

Kamppailu politiikan suunnasta jatkuu vaalien jälkeenkin, niin Suomessa kuin koko Euroopassa. SKP on mukana siinä kamppailussa voimiensa mukaan. Tervetuloa muutkin yhteiseen uusliberalismin vastaiseen taisteluun. Vain sitä kautta avautuu mahdollisuus parempaan, ihmisarvoiseen yhteiskuntaan, 2000 -luvun sosialismiin.

Sote -vääntö - tositeeveetä vai pelkkää teatteria?

-->
En malta olla lainaamatta blogiini suoraan ja kokonaan Hakasen tiedotetta tältä päivältä. Minulla ei ole siihen mitään lisättävää.

SKP:n puheenjohtaja Yrjö Hakanen
25.10.2012 Helsingissä

 Hallitusvasemmisto putosi itse kaivamaansa sote-kuoppaan


Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin (sd) vetämä sosiaali- ja terveyspalvelujen sote-uudistuksen valmistelu venyy yli vaalien. Pääsyy on se, että hallitusvasemmisto ei uskaltanut sopia vaalien alla ratkaisuista, jotka heikentäisivät lähipalveluja ja laajentaisivat yksityistämistä.

SDP:n ja Vasemmistoliiton hallitusryhmät putosivat kuoppaan, jonka ne itse kaivoivat hyväksyessään kesäkuussa ministeriryhmässä sote-uudistuksen valmistelun linjaukset. Noiden linjausten mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen siirtyy noin 30 sote-alueelle ja erikoissairaanhoidon vastuu pääosin kunnille. Samalla on tarkoitus lopettaa sairaanhoitopiirit.

Palvelujen keskittäminen suuriin yksiköihin, lähipalvelujen karsiminen ja sairaanhoitopiirien lopettaminen loisivat lisää markkinoita yksityisille palveluille. On selvää, että etenkin sairaanhoitopiirien lopettaminen kiinnostaa isoja terveysalan yrityksiä ja kansainvälisiä sijoitusyhtiöitä, jotka voisivat hankkia käsiinsä valmiita sairaaloita ympäri maata.

Sanat ja teot?

Voi vain ihmetellä, miksi SDP:n ja VAS:n ministerit hyväksyivät kesäkuussa linjaukset, joita he nyt vaalien alla sanovat vastustavansa.

Samanlainen sanojen ja tekojen ristiriita liittyy kysymykseen ns. palvelualoitteesta. Kokoomuksen ajama palvelualoite antaa yksityisille yrityksille oikeuden vaatia kuntaa kilpailuttamaan palvelut, jos yritys katsoo voivansa toteuttaa ne paremmin.

Etenkin VAS:n puheenjohtaja Paavo Arhinmäki on vaalikeskusteluissa vastustanut palvelualoitetta. Kuitenkin hän oli itse mukana hyväksymässä Helsingin kaupungin tämän vuoden budjettiin palvelualoitteen selvittämisen ja kokeilemisen. Tätä kokoomuksen johdolla valmistelua budjettilinjausta vastusti vuosi sitten kaupunginvaltuustossa vain SKP:n ja Helsinki-listojen edustaja.

Kuntien palveluihin lisättävä rahaa

Sosiaali- ja terveydenhuollon suurin ongelma on peruspalvelujen määrärahojen ja henkilöstön riittämättömyys. Tätä ongelmaa Jyrki Kataisen (kok) hallitus on vain pahentanut tämän vuoden budjetilla ja ensi vuoden budjettiesityksellä, jotka leikkaavat kuntien valtionosuuksia ja yhteisövero-osuuksia yhteensä yli miljardilla eurolla vuodessa.

Hallitus lupasi vielä alkusyksystä, että se kertoo kuntarakenteen ja sote-uudistuksen linjat ennen vaaleja. Nyt vaalit käydään ilman, että äänestäjille kerrotaan hallituspuolueiden konkreettisia linjauksia kuntapolitiikan suurimmissa ratkaisuissa.

Kuntauudistuksen ja sote-hankkeen jumiutuminen ei johdu vain uudistusten laajuudesta. Kyse on ensinnäkin siitä, että äänestäjistä suurin osa ei hyväksy lähipalvelujen ja kuntien rajua karsimista. Toiseksi valmistelut ovat ajaneet kiville siksi, että uudistuksen keskeiset lähtökohdat ovat kuntien osalta epärealistiset ja käytännössä lähinnä palvelujen yksityistämistä tukevia, kuten me SKP:ssä varoitimme heti hallituksen julkistettua ohjelmansa. Esitimme vaihtoehtona toisenlaista kuntakarttaa – demokraattisten hyvinvointikuntien rakentamista. Tämä vaihtoehto on nyt entistä ajankohtaisempi.

Vaalitentissä

Tulipa käytyä tiistaina koulun vaalitentissä Juuassa. Jälkeen päin tuntui, että olin melkoinen kökkötraktori. Olin ajatellut vähän etukäteen, että yritän puhua laajemminkin nykyisestä kapitalismin kriisistä ja kuinka siitä pitää pyrkiä eteenpäin.

Mutta olin tapani mukaan valmistautunut huonosti, joten oli se semmoista tapailua. Vain hiukan onnistuin revittämään siihen mallin, kuin meininki oli. Etupenkissä oli muutamia yläasteen poikia, joihin onnistuin saamaan kontaktin keskustelun aikana. Tilaisuuden jälkeen pojat tulivat ottamaan minulta Kom.nuorten lehteä, jota jaoin. Onpa mielenkiintoista nähdä tuliko yhtään ääntä koulun vaalissa.

Tällä kertaa olivat jopa ala -koulun alimmat luokat mukana vaalissa. Heille meillä oli ensin erikseen tentti. Siinä tentissä kyllä huomasin puhuvani nimenomaan opettajille, niin vaikeana ja haastavana koin pienille lapsille puhua politiikkaa. Enkä ole ollenkaan vakuuttunut, että se on mitenkään viisasta. Lapsuus on leikin aikaa ja politiikka on kaikkea muuta kuin leikkiä.

Ehkä tärkeämpää olisi taata lapsille kuulluksi tuleminen koulussakin. Sillä tavoin pystyisimme kasvattamaan aktiivisia ihmisiä, jotka ottaisivat selvää asioista ja olisivat valmiit toimimaan maailman muuttamiseksi. Ylä -koulussa ja lukiossa pitäisi olla sitten jo toimiva kouludemokratia, jossa kouluneuvostolla olisi todellista päätösvaltaa koulun asioissa.

Tietenkin koulun historia- ja yhteiskuntaopetuksella on myös merkitystä nuorten yhteiskunnallisen ja poliittisen aktiivisuuden kasvulle. Valtaeliitille tilanne on haastava. Tuotannossa tarvitaan tänään aktiivisia ja oma -aloitteisia ihmisiä tahkoamaan voittoa sijoittajille entistä enemmän, kun mikään ei riitä. Toisaalta semmoiset ihmiset saattavat olla hankalia, jotka eivät tyydy olemaan pelkästään politiikan kohteina, vaan haluavat olla myös politiikan tekijöitä. Sen vuoksi yhteiskuntaopetus pyritään rajaamaan mahdollisimman suppeaksi ja politiikka vain vaaleihin osallistumiseksi.

Olen kyllä ollut huomaavinani ihmisten kasvavaa halua tarttua itse lähellä oleviin asioihin niiden korjaamiseksi. Se voi ilmaista tyytymättömyyttä yli kaksikymmentä vuotta Suomessakin harjoitettua uusliberalistista talous- ja yhteiskuntapolitiikkaa kohtaan. Päävastuunhan siitä kantaa Suomessa kokoomuspuolue.

Ihmisten kasvava tyytymättömyys voidaan kanavoida poliittiseksi muutosliikkeeksi luomalla punavihreä uusliberalismin vastainen liittoutuma Suomeen. Sen eteen SKP ponnistelee vähäisillä voimillaan.

Uusi Koukkuniemi? - kilpailuttamisen ja yksityistämisen hedelmiä

"Hoitotyön lisäksi ruokailun järjestäminen, pöydän kattaminen, tiskaaminen ja pyykkihuolto ovat hoitajien vastuulla. Laitoshoitajia ei ole.
Johtoportaan laskelmien ja kaavioiden mukaan hoitohenkilökunnan määrä on riittävä, mutta todellisuus on eri. Emme pysty vastaamaan asiakkaidemme perustarpeista.
Esimerkkinä muutama ryhmäkotimme asukas oli asunut Wäinämöisessä 16 päivää, ennenkuin pääsi ensimmäisen kerran suihkuun. Aamutoimet venyvät puoleen päivään. Pahimmillaan asukkaat ovat saaneet aamulääkkeet lounaan yhteydessä, eli aamukahdeksalta tulevaa aamupuuroa ei ole ehditty tarjoilla ollenkaan.
Vuodeasukkaat ovat saaneet painehaavaumia, vielä kävelevien asukkaiden liikunkyky on jatkuvan istumisen vuoksi heikentynyt....
Oleme pahoillamme asiakkaidemme ihmisarvoa loukkaavasta kohtelusta. Olemme neuvottomia."
Näin kirjoittavat Hoivakoti Wäinämöisen hoitajat Valkeakosken Sanomien yleisön osastossa.
Wäinämöisen omistaa Mediverkko Oy, joka on laajentanut toimintaansa viime vuosina voimakkaasti vanhuspalvelujen lisäksi myös lasten- ja nuortenkoteihin eri puolilla Suomea. Yritys on tuottanut sijoitetulle pääomalle ravakat voitot.

Kirjoitus on ymmärrettävästi aiheuttanut Valkeakoskella melkoisen hälyn. Päättäjät ovat ponnekkaina vaatimassa korjausta tilanteeseen. Lehtitietojen mukaan hoivakoti on kuitenkin toiminut paikkakunnalla jo kaksi vuotta ja huomatuksiakin on annettu. Hoivakodin johto on vakuuttanut asioiden olevan kunnossa. Millainen jäävuoren huippu mahtaa olla kyseessä koko maata ajatellen.

Kaikki muistavat edellisten vaalien aikaan kohinan Koukkuniemen vanhainkodin ympärillä. Sosiaaliministeri jopa asetti professori Sirkka -Liisa Kivelän selvittämään. mitä vanhusten hoidossa pitäisi tehdä. Kivelä suoritti työnsä parissa kuukaudessa ja luovutti raportin ministerille.
Runsas vuosi myöhemmin satuin kuulemaan Kivelän radiohaastattelun. Toimittajan kysymykseen miten raportin suositusten on käynyt, Kivelä vastasi, että mitään ei ole tehty.
Nyt tässä vaalien alla oli näytösluontoinen kädenvääntö hoitajamitoituksesta vanhuspalvelulakiin. Sen kokoomus voitti helposti. Asia oli nimittäin sovittu jo hallitusneuvotteluissa viime vuoden keväällä: ei mitään parannusta, pitää leikata, kun on niin mahdoton kestävyysvaje valtion kukkarossa.

Mitä sitten pitäisi tehdä? Ainakin on selvää, että kilpailuttaminen ja yksityistäminen pitää lopettaa. Lakiin pitää saada riittävät miniminormit hoitajien määrään, niin laitoksissa kuin avohoidossa. Kunnille tulevia valtionapuja pitää korottaa, että tehtävät voidaan hoitaa, eikä leikata kuten nyt Kataisen hallitus tekee. Rahat saadaan laittamalla rikkaat verolle, että hekin osallistuvat yhteisiin talkoisiin.

Näistä on lähdettävä, mutta tarvitaan koko nykyisen kilpailua ja eriarvoisuutta ylläpitävän ajattelutavan muutosta. Tarvitaan uusliberalistisen kilpailuyhteiskunnan, jossa kaikki mitataan vain rahassa, muuttamista. Sen saavuttamiseksi tarvitaan laaja punavihreä liittoutuma toisenlaisen maailman puolesta.

Vallankumouksellista toimintaa

Tänään seurailin Joensuun torilla kuntavaalitouhua. Hyvässä syyssäässä oli yllättävänkin paljon ihmisiä koolla. On hieno asia, että ihmiset ovat kuitenkin kiinnostuneita politiikasta kaikkien petettyjen lupausten jälkeenkin.
Ihmiset ovat kiinnostuneita politiikasta omien, mutta samalla yhteisten asioiden hoitamisena. Kuten ystäväni Pia Valkonen kirjoitti blogissaan pari päivää sitten.

 Viime syksynä Wall Streetiltä heitettiin maailmalle tunnus " me olemme 99 prosenttia". Oliko siinä takana semmoinen ajatus, että meidän suuren enemmistön pitäisi päästä päättämään yhteisistä asioista finanssieliitin sijaan.

Siltä kantilta katsoen politiikka yhteisten asioiden hoitamisena, ei näytäkään enää hassummmalta. Meidän yhteinen koulumme, meidän yhteinen terveyskeskuksemme, meidän yhteinen vanhusten hoivakoti jne.
Ja kun päästään tänne asti, niin voidaan kysyä, että mitä pirua ne liikemiehet häärää niiden yhteisten palvelujen kimpussa.
Tai että miksi yhteiset työn tulokset hyödyttävät vain pientä eliittiä. Sitä yhtä prosenttia, tai jopa yhtä promillea meistä kaikista.
Toisin sanoen mikä estää meitä ottamasta haltuumme oikeiston retoriikkaa ja käyttämästä sitä oman asiamme ajamiseen. Se voisi tuottaa jopa joillekuille ahaaelämyksen.
Yhtenä päivänä olemmekin sitten valmiit ensin kaventamaan rahaeliitin valtaa yhteiskunnassa ja sitten poistamaan sen. Siirtymään 2000 -luvun sosialismiin.

Aktiivinen kamppailu kunnallisten lähipalvelujen puolesta onkin siten mitä vallankumouksellisinta toimintaa tässä ja nyt.

Lähipalvelujen puolustajat ja leikkaajat

-->

Kyllä on nyt vaalien alla innokkaita lähipalvelujen puolustajia. Äänestäjillä on suorastaan runsauden pula valintoja tehdessään. Meillä ei siis ole hätäpäivääkään, verrattuna esimerkiksi EU:n kriisimaiden asukkaisiin. Vai mitenkä asia on?

Suomessa EU:n talouskurisopimusta toteutetaan kuntien valtionapuja leikkaamalla. Tilastokeskuksen yliaktuaari Olli Savelan laskelmien mukaan kunnat menettävät tuloja hallituksen leikkausten seurauksena 4,5 miljardia euroa kuluvalla vaalikaudella. Talousahdinko syvenee kunnissa ja lähipalvelut joutuvat liipasimelle, sillä kunnathan niiden järjestämisestä vastaavat.. Törkeästi Kataisen kuuden puolueen hallitus pistää kunnanvaltuutetut leikkaamaan lähipalveluja, tai korottamaan kuntaveroa ja maksuja. Ne iskevät kovimmin pienituloisiin asukkaisiin.

Suomessa on koettu voimakas talouskasvun kausi. Bruttokansantulo on kasvanut tällä vuosituhannella yli 50 miljardia euroa. Se on jo yli 180 miljardia. Julkista varallisuutta on ainakin yhtä paljon kuin velkaakin. Siis leikkausten ajaminen on oikeistolainen, ideologinen valinta.

Siinä tarkoituksessa Suomenkin hallituksen ministerit kiertävät Euroopassa vaatimassa leikkauksia kriisimaihin. Turvaverkot revitään siellä rikki ja ihmiset suistuvat syvään köyhyyteen ja toivottomuuteen. Kreikassa itsemurhat ovat kaksinkertaistuneet lyhyessä ajassa ja nuoret muuttavat maasta pois.

Kreikka on koekaniini koko EU:n mitassa tapahtuvalle sosiaalivaltion alasajolle ja työehtojen polkemiselle. Leikkauspolitiikka myös vähentää kokonaiskysyntää ja siten pahentaa lamaa.

Sen vuoksi Suomen kuntavaaleilla on poikkeuksellisen suuri yleispoliittinen merkitys. Jatketaanko Suomessa leikkauspolitiikkaa ja köyhien kyykyttämistä edelleen. Onko Kreikan tie myös meidän tiemme.

SKP vaatii tekoja lähipalvelujen puolesta. SKP vaatii valtionapujen korotusta kuntien talousahdingon helpottamiseksi ja lähipalvelujen turvaamiseksi. On lopetettava palvelujen kilpailuttaminen ja yksityistäminen. SKP vaatii pääomatuloja kuntaverolle, nythän niistä ei makseta veroa kunnan kassaan lainkaan. Se tietäisi 1,5 miljardia euroa vuosittain kunnille lisää rahaa.

Pitääkö meidän kaikkien nykypolitiikkaan tyytymättömien jatkaa toimintaa vaalien jälkeenkin. Pitääkö meidän vaatia äänekkäämmin annettujen lupausten pitämistä. Pitääkö meidän muistuttaa päättäjiä, kuten Wall Streetillä viime syksynä, että "me olemme 99 prosenttia".

.

Estellen matka

Tämän aamun uutiset kertovat Estelle -laivan matkasta Israelin saartamaan Gazaan. Mukaan on noussut neljä kansanedustajaa solidaarisuusmatkaajien joukkoon. Yhtään suomalaista kansanedustajaa ei ole mukana, vaikka laiva lähtikin Suomesta ja kuljettaa mukanaan erilaisia avustustarvikkeita mm. sairaaloille.
Minusta tämä on hyvin kuvaavaa tämän hetkiselle  suomalaiselle politiikalle. Konsensus on mädättänyt suomalaisen hallitusvasemmiston. Ei pidä ihmetellä ollenkaan perussuomalaisten kannatuksen laajuutta, se on suora seuraus vasemmistolaisuuden alennustilasta Suomessa.
Vasemmistolaisuutta ei voi olla ilman solidaarisuutta työväen kansainväliselle taistelulle. Sen vuoksi on hyvin tuhoisaa Suomen hallitusvasemmiston asettuminen EU:n talouskurisopimuksen tueksi ja jatkuvien, rajujen leikkausten vaatiminen Kreikan ja muiden kriisimaiden budjetteihin,  sosiaaliturvaan ja työehtoihin. Se vahvistaa valtavirran ruokkimaa näkemystä kriisimaiden ihmisten kyvyttömyydestä hoitaa asioitaan. Se taas ruokkii kansallista ylpeyttä meillä: emme olekaan niin kuin nuo bublikaanit. Tuloksena on nationalismin nousu ja persujen kannatuksen kasvu.

Solidaarisuuden puuttuminen johtaa siihen, että olemme säkki päässä ja hyväksymme Suomessa Kataisen hallituksen kuntien valtionapujen leikkaukset kakistelematta. Vaikka se on osa samaa EU:n talouskurisopimuksen soveltamista, kuin Kreikassa, Espanjassa ja Portugalissa. Suomessa kunnat vastaavat lähipalvelujen järjestämisestä ja valtion tuen leikkaaminen johtaa myös palvelujen leikkaamiseen.
Siispä kun emme kykene olemaan solidaarisia kreikkalaisten taistelulle, emme kykene myöskään puolustamaan omia etujamme.
Tämän oman voimamme tuhoamisesta kantaa vastuun hallitusseikkailuun sotkeutunut vasemmisto.
Tässä tilanteessa joutuu SKP kapeilla hartioillaan yksin kannattelemaan Suomessa solidaarisuuden lippua ja vastustamaan EU:n leikkauspolitiikkaa. Vasemmalla ei ole nyt tungosta, tänne mahtuu. Tervetuloa muutkin yhteiseen kamppailuun Euroopan suunnasta.

Tulevaisuudesta on kysymys

Tulipa illalla käytyä paikallislehden järjestämässä vaalipaneelissa. Kahdeksan puolueen edustajan keskustelu oli vähän poukkoilevaa ja välillä ilmassa oli syyttelyn makua. Varsinkin terveyskeskuksen ulkoistamisesta saadut kokemukset kuumensivat tunteita. Voidaan päätellä, ettei operaatio kovin onnistunut ole ollut.
Oli mielenkiintoista kuulla sopimusta Attendon kanssa neuvotelleen virkamiehen kuvaus tilanteesta. Attendo ostaa virkalääkärit ja myy ne sitten kunnille ja vetää välistä voiton. Yhtiöllä on niin vahva asema Pohjois -Karjalassa, että se voi sanella jo nyt sopimusehdot kunnille halutessaan. Jos sopimukseen kirjataan, että terveyskeskuksessa tarvitaan vaikkapa neljä lääkäriä, niin sopimuksen toisessa kohdassa lukee, että sopimusta noudatetaan 55 prosenttisesti. Joten on aivan sopimuksen mukaista, jos nämä lääkärit ovat paikalla vain kolmena päivänä viikossa.
En saanut vastausta kysymykseeni, paljonko Coronaria Oy:lle maksettiin sopimuksen irtisanomisesta, vaikka paikalla oli varmasti ihmisiä, jotka tiesivät asian.

Niinpä juukalaisten kommunistien vaatimus terveyskeskuksen ulkoistamisen lopettamisesta on aivan oikeaan osunut. Olemme arvostelleet sitä alusta alkaen ja kirjoittaneet siitä Punaisissa Sanomissa pariinkin kertaan.

Enemmän olisi pitänyt tehdä, koska asian ympärillä vain jahkaillaan. Kunnankin pitäisi vähintään olla aloitteellisia valtiovaltaan päin ja vaatia muutosta lääkärifirmojen verotuskohteluun.
SKP on vaatinut pääomatulojen verotuksen kiristämistä, se vähentäisi firmojenkin mahdollisuutta ostaa lääkäreitä palvelukseensa, kuten nyt tapahtuu.
Vanhainkodin, hoivakodin rakentaminen tuli monessakin puhenvuorossa esiin, kun kysyttiin kiireellisintä investointia. Tosin kokoomuslainen kunnahallituksen edustaja ihmetteli rahan tärväämisen intoa. Hänen mukaansa pitää säästää. Ihmettelinkin mitä säästämistä on makuutta 60 hoidettavaa naapuripitäjissä ja maksaa rahat sinne.

Kunnan itsenäisyydestä käytiin sananvaihtoa. Minulle ainakin jäi sellainen vaikutelma, että kokoomus on valmis luistamaan tässä asiassa. Heille itsenäisyys ei ole hanakan puolustamisen asia, jo nyt pitäisi aloittaa neuvottelut Pielisjärven kunnan muodostamiseksi. Äänestäjien on hyvä tietää tämä.
Ilahduttavaa oli SDP:n selkeä itsenäisyyskanta ja perustelutkin olivat pätevät: niin turvataan lähipalvelujen saanti. Meillä kommunisteilla asiaan on selvä kanta: itsenäisyys turvaa meille parhaan mahdollisuuden järjestää lähipalvelut kuntoon. Emme halua minkään jättikunnan reuna-alueeksi.

Juuan kunnan tulevaisuudesta ei päästy keskustelemaan enempää. Ei tullut selvyyttä onko muilla puolueilla mitään ajatusta siitä, kuinka mennään eteenpäin.
Rehellisesti sanoen, paljon pitäisi meidän kuntalaisten  aktivoitua, ennenkuin lähipalvelut saadaan kuntoon ja itsenäisyys turvattua.

Juuan nokka nousuun

-->

Alla on tiivis Juuan vaaliohjelmamme . Jo sen pohjalta mielestäni voi hyvin ideoida, kuinka Juuan nokka saadaan nousuun. Ja kun kunnan johto lähtisi aktiivisesti ja mahdollisimman avoimesti hakemaan kaikkien kuntalaisten ideoita, niin tulos olisi vielä parempi.
Niiden toteuttamisessa ratkaisevaa on kuntalaisten oma aktiivisuus. Ei kannata jäädä odottelemaan  tapahtuuko mitään.

TEKOJA LÄHIPALVELUJEN PUOLESTA: Äänestä vastalause leikkauspolitiikalle
Maassamme käytetään terveydenhuoltoon rahaa vähemmän kuin rikkaissa länsimaissa keskimäärin. Silti hallitus karsii näitäkin menoja, mikä johtaa terveyserojen kasvuun.
Juuan väestö on ikääntynyttä, joten hyvälle perusterveydenhuollolle on suuri tarve. Sen kunnollinen järjestäminen tietää säästöä erikoissairaanhoidossa.

- Juuan terveyskeskuksen palvelujen ulkoistamisesta on luovuttava.

- Terveyskeskusmaksu on poistettava.

- Hoitotakuu on saatava toimimaan kaikissa terveyspalveluissa.

- Erikoissairaanhoito on siirrettävä vaaleilla valittavalle maakuntavaltuustolle, sitä ei saa alistaa yksityisille markkinoille.

Vanhuspalvelut kuntoon
Yhä useammat vanhukset on jätetty Suomessa omaisten avun varaan tai yksin, jopa suorastaan heitteille.
Vanhusten osuus Juuan väestöstä on Pohjois-Karjalan korkeimpia, hyvien vanhuspalvelujen järjestäminen on tärkeää. Vanhusten on saatava tarpeellinen hoito omassa kunnassa.

- Tarvitaan lisää kotiavustajia ja omaishoitajien tukea on lisättävä.

- Vanhuksia ei saa rahastaa tehostetussa palveluasumisessa ja eriarvoistaa palveluseteleillä.

- Myös vammaisten oikeus hyvään hoitoon on taattava.

- Kunnan on rakennettava vanhainkoti Juukaan.

Lasten ja nuorten hyvinvointi turvattava
Lapsiköyhyys, nuorten mielenterveysongelmat, huostaanotot ja perheiden muut ongelmat ovat lisääntyneet yhtä jalkaa työttömyyden ja vanhempien uupumuksen kanssa. Lapsiperheet tarvitsevat lisää tukea, joka maksaa itse itsensä, kun huostaanotot vähenevät.

- On palautettava kotiapu lapsiperheille.

- Neuvolapalvelut ja kouluterveydenhoito on pantava kuntoon. Näin voidaan ongelmat ehkäistä ennakolta.

- Päivähoidon ryhmiä ei saa suurentaa

- On lopetettava sosiaalipalvelujen alibudjetointi.
Kunnan itsenäisyys on säilytettävä
Kokoomuksen johtama kuuden puolueen hallitus aikoo kävellä asukkaiden ja kuntien yli. Kuntauudistuksella aiotaan lopettaa suurin osa kunnista ja keskittää sosiaali- ja terveyspalvelut 25-37:lle ns. sote-alueelle.

Hallitus leikkaa kuluvalla vaalikaudella kuntien valtionapuja noin 4,5 miljardia euroa. Se merkitsee kunnallisten verojen ja maksujen korotuksia ja palvelujen leikkauksia. Korotukset kohdistuvat raskaimmin pienituloisiin.
SKP ei hyväksy kuntien valtionapujen leikkauksia eikä pienituloisten elinolojen heikentämistä. Leikkauksilla pyritään kuntien pakkoliitoksiin. Hallituksen ajamilla jättikunnilla ja sote-alueilla luodaan pohjaa palvelujen keskittämiselle ja yksityistämiselle.
SKP vastustaa kuntien pakkoliitoksia ja puolustaa asukkaiden oikeutta kunnalliseen itsehallintoon.

Kuntaan on perustettava laajapohjainen työryhmä kokoamaan ja jatkokehittelemään kaikkia ideoita kunnan elinkeinorakenteen monipuolistamiseksi. Erityisesti tarvitaan uusiutuvan energian ja biokaasun käytön, sekä erilaisten ympäristöystävällisten tekniikoiden innovaatioita ja kehittelyä. Kunnan on siirryttävä käyttämään tietotekniikassa avointa, ilmaista lähdekoodia kalliiden kaupallisten ohjelmistojen sijaan.

Hallituksen pakko- ja leikkauslinjalle on vaihtoehto:

Juuka säilytetään itsenäisenä. Tämä turvaa parhaiten asukkaiden vaikutusmahdollisuudet ja kunnallisen demokratian
On korotettava kuntien valtionapuja. Pääomatulojen kuntaverotus toisi kuntien kassaan 1,5 miljardia euroa lisää vuosittain. Näin voidaan asukkaiden lähipalvelut turvata.

SKP:n Juuan osasto

Vastalauseen paikka

Nämä kuntavaalit ovat yleispoliittisimmat pitkään aikaan. Äänestäjät voivat ottaa kantaa Kataisen hallituksen jättikuntahankkeeseen ja terveys- ja sosiaalipalvelujen laajempaan yksityistämiseen tähtäävään sote -aluehankkeeseen.
Äänestäjät voivat protestoida kuntien valtionapujen leikkauksiin ja koko markkinakuntaideoligiaa vastaan. Pienemmistä ongelmista puhumattakaan: hallitus leikkaa lapsilisiä ja opintotukea, mikä on vaiettu kokonaan.

90 -luvulla yksityistettiin merkittävä osa valtion omaisuutta. Meni Telelaitos, meni Neste ja Imatran Voima. Joitakin vuosia sitten Jaakko Kiander päätyi selvityksessään siihen, että valtio olisi saanut enemmän hyötyä yhtiöistään osinkojen kautta. Nyt on vuorossa kuntien omaisuuden ja toimintojen  hävittäminen. Kuntataloudessa pyörii vuosittain noin 40 miljardia euroa ja sehän kiinnostaa yksityistä bisnestä. EU:ssa valmistellaan direktiiviä, joka pakottaisi yhtiöittämään kuntien liikelaitokset.

Näiden markkina- ja bisneshankkeiden toteuttamiseen tarvitaan jättikuntia ja laajoja sosiaali- ja terveydenhuollon toiminta -alueita. Siinä syyt Kataisen hallituksen kiireiseen kunta"uudistukseen". Hankkeen vauhdittamiseksi leikataan kunnilta varmuuden vuoksi valtion rahoitusta 4,5 miljardia euroa kuluvalla vaalikaudella.
Professori Kaarlo Tuori pitää tätä pakottamisena ja on huolissaan kunnallisen demokratian tulevaisuudesta näissä jättikunnissa.

Attendo Oy pyörittää Rääkkylässä pilottihanketta, jossa kunnan koko sosiaali- ja terveystoimi on ulkoistettu ensimmäisen kerran koko Suomessa. Attendo on hoitanut homman hyvin, asukkaat ovat tyytyväisiä ja samaa mallia aiotaan toteuttaa lehtitietojen mukaan Tohmajärvellä.
Attendolle on ulkoistettu tällä hetkellä myös Juuan terveyskeskuksen toiminta. Veikkaanpa, että yhtiötä kiinnostaa tavattomasti laajentaa toimintaa sosiaalipuolelle Juuassakin. Esimerkiksi tuleva hoivakoti, vanhainkoti saattaa olla tähtäimessä tässä vaiheessa.
Näin suuryhtiöt valmistelevat julkisten palvelujen kaappaamista voitontavoittelun välikappaleeksi yhä laajemmin. On vaarassa, että suurin osa julkisista terveys- ja sosiaalipalveluista joutuu ylikansallisten pääomasijoittajien haltuun. Verovaroista maksetut voitot karkaavat veroparatiiseihin verottajan ulottumattomiin.

Voimme arvailla, mitä sitten tapahtuu, kun kunnallinen osaaminen on rapautunut ja alalla toimii vain muutama suuri ylikansallinen yhtiö. Syntyykö silloin myyjän markkinat ja mitä palvelut sitten maksavat.
SKP on samaa mieltä ihmisten suuren enemmistön kanssa, että julkiset palvelut eivät kuulu bisneksen piiriin. Niitä pitää kehittää ja toteuttaa kunnan omana toimintana.

Palaneen käryä

Ilmassa on palaneen käryä. "Kyllä köyhillä on ystäviä", oli isävainaallani tapana sanoa aina vaalien alla. Niin on nytkin. Lähipalvelujen puolustajia löytyy laidasta laitaan. Niin puolueita kuin ehdokkaitakin.
Laidasta laitaan valtapuolueet ovat kuitenkin leikanneet valtion rahoitusta peruspalveluille hallituksessa ollessaan. Laidasta laitaan eduskuntapuolueet ovat monissa kunnanvaltuustoissa leikanneet lähipalveluja surutta.
Kataisen hallitus ajaa Suomeen jättikuntia ja laajoja sosiaali- ja terveyspalvelualueita, ns. sote -alueita.
Yle -uutisten mukaan Oulun seudulle kaavaillussa jättikunnassa on tarkoitus leikata lähipalveluja vaalien jälkeen. Elleivät nyt äänestäjät satu rankaisemaan kunnolla moisia suunnittelijoita.
Leikkausten lisäksi jättikunnissa ja sote -alueilla halutaan luoda laajemmat markkinat yksityiselle bisnekselle.
No entäs sitten? Hyvinhän se toimii Rääkkylässä Suomen ensimmäinen kokonaan yksityistetty sosiaali - ja terveyspalvelu. Asukkaat ovat ikionnellisia lehtitietojen mukaan. Samaa mallia jo suunnitellaan Tohmajärvelle.
Rääkkylän kokeilu on Attendo Oy:lle pilottihanke. Mallia on tarkoitus markkinoida muuallekin. Tottakai ylikansallinen suuryritys pystyy  halutessaan järjestämään palvelut hyvin tavoitellessaan markkinaosuuksia. Näinhän suurfirmat toimivat kaikkialla maailmassa.

Meidän verovaroilla palveluja maksavien kannalta on hyvä pohtia myös yksityistämisen välillisiä vaikutuksia.
- Kilpailutuksessa on tarjous- ja valvontarumba. Se lisää byrokratiaa.
- Julkisen puolen osaamisen rapautuessa syntyy myyjän markkinat. Mitä siitä seuraa?
- Yksityistä bisnestä ei kiinnosta ennaltaehkäisevä kansanterveystyö samalla tavalla,   kuin julkista. Esimerkiksi Juuan yksityistetyssä hammashoidossa ei kutsuta enää asukkaita terveystarkastukseen, kuten tapahtui ennen yksityistämistä.
- Ylikansalliset yritykset eivät maksa veroja Suomeen, vaan veroparatiiseihin.
- Rapautuuko demokratia, kun entistä enemmän päätöksiä siirtyy demokraattisen kontrollin ulottumattomiin liikesalaisuuteen vedoten. Esimerkkinä nyt vaikkapa Juuan kunnan ja Coronaria Oy:n kiistan sopiminen salaisesti.

Nämä nyt juolahtivat äkkiseltään mieleeni. Yksityistämisellä on tietysti vieläkin laajempia vaikutuksia koko pohjoismaiseen hyvinvointimalliin.  Siitä on kirjoittanut hyvin sosiaalipolitiikan professori Jari Heinonen Tampereelta.

Johtopäätöksenä sanoisin, että näissäkin vaaleissa kannattaa äänestää varman päälle.
Kommunistit ovat johdonmukaisesti lähipalvelujen puolesta leikkauspolitiikkaa ja yksityistämistä vastaan. Silloin äänesi ei mene hukkaan.

Viikonloppuna etelässä

Tuli käytyä viikonloppuna etelässä, tosin vain Helsingissä, mutta kuitenkin. Suomen kommunistinen puolue järjesti neljännen kerran Vastavirtafestivaalin. Tilaisuudessa oli useita seminaareja ja hieno iltakonsertti.

Miten ulos eurokriisistä -keskustelussa Kreikan Syrica -puolueen ja Euroopan vasemmiston edustaja Yiannis Bournous arvioi kriisin olevan työn ja pääoman välinen rajuin konflikti sotien jälkeisessä Euroopassa.

Ei ole tarkoituskaan vähentää julkista velkaantumista, vaan yksityistää julkista omaisuutta ja heikentää rajusti työntekijöiden oikeuksia. Bournousin mukaan Kreikka valittiin koekaniiniksi ja samaa leikkauspolitiikkaa ajetaan koko EU -alueelle.

Eliitti yllättyi kreikkalaisten vastarinnasta ja nyt vastarinta on levinnyt jo muihinkin maihin, Espanjaan, Portugaliin, Ranskaan. Euroopan vasemmisto kehottaa kaikkialla ihmisiä lähtemään leikkauspolitiikkaa vastaan. Nyt käydään taistelua Euroopan suunnasta.

Toisessa keskustelussa, jota seurasin, pohdittiin vasemmiston tulevaisuuden tavoitteita ja keinoja niiden saavuttamiseksi. SKP:n puheenjohtaja Yrjö Hakanen painotti puheenvuorossaan ruohonjuuritasolta lähtevää toimintaa. Kaikkialla missä vasemmisto on viime vuosina edennyt, Latinalaisessa Amerikassa, Kreikassa, Ranskassa, se on lähtenyt sinnikkäästä ihmisten omasta toiminnasta.

Tuli siellä sitten päivystettyä helsinkiläisten kommunistien virittämällä "terveyskioskilla". Jaoin siinä lentolehtistä ja juttelin ihmisten kanssa, eikä tulkkia tarvittu vaikka veännin tätä "sudeettisavoa". Parin tunnin aikana tuli aika monta entistä aitosavolaista tai muualta Itä -Suomesta pääkaupunkiseudulle muuttanutta vastaan.

Terveyspalvelut tuntuivat olevan sielläkin aika pahasti rempallaan, nimenomaan terveyskeskusten palvelut. Köyhä kansa tippuu niiden ulkopuolelle ja terveyserot kasvavat. Sen takia lennäkissä vaadittiinkin terveyskeskusmaksun poistamista. Eivät ihmiset oikein lämmenneet terveyskioskille, parempia lähipalveluja toivottiin.

Yksityistämisen ihanuutta

Juuan kunta ulkoisti lääkäripulan aiheuttamassa paniikissa koko terveyskeskuksen toiminnan joitakin vuosia sitten. Coronaria Oy ei pystynyt hoitamaan tehtävää huomautuksista huolimatta sovitulla tavalla. Jälleen paniikissa kunta irtisanoi sopimuksen ja Coronaria Oy vei kiistan välimiesoikeuteen. Lehtitietojen mukaan yhtiö vaati kunnalta korvausta kuusinumeroisella summalla.
Nyt elokuussa kunta on sopinut riidan yhtiön kanssa. Sopimus on julistettu salaiseksi. Juukalaiset veronmaksajat eivät tiedä minkä verran heidän rahojaan on tarvittu, että sopu syntyi.
Uuninpankkopoika on käsitellyt ansiokkaasti blogissaan moneen otteeseen näitä ulkoistamisen kiemuroita.
Tämä sopimus on eräs yksityistämisen kukkanen. Yksityisten yritysten kanssa toimittaessa syntyy helposti paineita, liikesalaisuuteen vedoten, luopua demokratiaan kuuluvasta julkisuusperiaatteesta. Ideologisessa puheessahan valtion ja kuntien toimintaa kutsutaan suljetuksi sektoriksi. Käytännössä asia on juuri päivastoin tai ainakin pitää olla.

Ulkoistettua terveyskeskusta hoitaa nyt Medone Oy. Yhtiöllä lienee myös tavoitteena laajentaa toimintaansa vanhusten palveluihin Juuassakin.
Kuinkahan paljon verorahaa on palanut kaiken kaikkiaan yksityistämisen kiemuroissa Juuassa. Yksityinen bisnes hyödyntää surutta kuntien hädänalaista asemaa.
Julkinen terveydenhoito on saatava kuntoon. Siihen tarvitaan valtion tukea ja päättäjien rohkeutta viedä asioita siihen suuntaan.

Köyhyys ei ole ilo kellekään

 Suomen Kuvalehdessä on koskettava kuvaus köyhyyteen suistumisesta tämän päivän Suomessa. Kirjoittajan kokemukset eivät varmaankaan ole mitenkään ainutlaatuiset, onhan köyhyys kasvanut rajusti Suomessa viimeisen kymmenen viidentoista vuoden aikana.

Järkyttävintä asiassa on mielestäni se, että köyhyys on tarkoituksella ja tahallisesti aiheutettua. Taustalla on uusliberalismiksi kutsuttu ideologinen talousoppi. Sen pääprofeetta on taloustieteilijä Milton Friedman.
Opin yksi kulmakivi on tuloerojen tietoinen kasvattaminen, mukamas rikkaiden pöydiltä valuu vaurautta koko yhteiskuntaan.
Professori Heikki Patomäen mukaan uusliberalismi tuotiin Suomeen virkamiesten toimesta 80- ja 90 -lukujen taitteessa OECD -maiden yhteisistä kokouksista. Suomessa näkyvimpänä edustajana on ollut valtiosihteeri Raimo Sailas (sd). Valtaeliitin sisällä kokoomuspuolue on ollut johdonmukaisin uusliberalismin ajaja.
90 -luvulla toteutettiin rikkaita hyödyttävä verouudistus, leikattiin sosiaaliturvaa ja kuntien valtionapuja laman varjolla. Kaikki nämä toimet ovat kasvattaneet tuloeroja ja suistaneet ihmisiä köyhyyteen.
Samaa leikkauspolitiikkaa tarjotaan nytkin hallituksen toimesta lääkkeeksi  talousvaikeuksiin. Kuitenkin Suomi on rikkaampi kuin koskaan. Miten meillä oli varaa hyvinvointivaltioon 70- ja 80 -luvuilla, mutta nyt ei?
Silloin verotettiin rikkaita paljon kovemmin kuin nykyisin. Hekin joutuivat osallistumaan yhteisiin talkoisiin, tosin hyvin vastentahtoisesti. Nythän pääomatuloista ei makseta kuntaveroa ollenkaan. Se epäkohta pitää korjata. Lisää hyviä tavoitteita seuraavassa linkissä.
http://skp.fi/vaalit/kunnallisvaalit-2012/artikkelit/tekoja-lahipalvelujen-puolesta-aanesta-vastalause-leikkauspolitiikalle 

Hannun vaaliblogi

Tervetuloa blogiini. Kuten muutkin poliitikot, kirjoitan siihen vain vaalien aikaan.

Tässä Dostojevskin haudalla katse suunnattuna tulevaisuuteen. Jos ei tunne menneisyyttä, on vaikea ymmärtää nykyisyyttä, puhumattakaan nähdä tulevaisuuteen.

Tarvitaan toisenlaista politiikkaa tähän maahan ja maailmaan. On kulunut puolitoista vuotta "jytkystä". Mikä on muuttunut? Vain valtapuolueet ovat muuttuneet populistisemmiksi ja nationalistisemmiksi. Hallituksen ministerit kiertävät Euroopassa vaatimassa leikkauksia tavallisten ihmisten arkeen, ettei  suomalaisten rahat mene hukkaan ­- eurooppalaisessa pankkituessa.

Samaa leikkauspolitiikkaa tarjotaan meille suomalaisillekin. Hallitus on jo päättänyt 1,2 miljardin euron leikkauksista kuntien valtion apuihin ja lisää on tulossa, kuten leikkauspolitiikan "kätilö" Raimo Sailas on ilmoittanut. Tällä eliitin puheella meidät aiotaan lannistaa lopullisesti: älkää vaatiko mitään parannuksia, ei siihen ole varaa.

Amerikkalainen professori Robin Hahnel totesi Joensuussa käydessään, että valtavirran ekonomistien puheet, ettei meillä ole enää varaa hyvinvointivaltioon, ovat pötyä. Kuinka siihen oli sitten varaa 70- ja 80 -luvuilla, kun olimme paljon köyhempiä.
Hänen mukaansa kysymys on politiikasta. Rahat on suunnattava keinottelun sijaan ekologisen hyvinvointivaltion rakentamiseen. Se luo runsaasti uusia työpaikkoja ja turvaa meidän lapsillemmekin hyvän elämän.

Euroopan vasemmisto vaati heinäkuisessa kokouksessaan, että leikkauspolitiikkaa vastaan on toimittava niin parlamenteissa, kunnanvaltuustoissa, ay -liikkeessä kuin kansalaisliikkeissäkin. Tällä korostetaan kaikkien vähävaraisten kansaivälistä solidaarisuutta, itsekkään omaan napaan tuijottamisen sijaan. Eduthan ovat yhteiset.

SKP on puolueista ainoana ollut johdonmukaisesti lähipalvelujen lakkauttamista vastaan esim Helsingissä. SKP:n ehdokkaita äänestämällä on mahdollisuus ilmaista suuttumuksensa leikkauspolitiikkaa kohtaan ja puolustaa hyvinvointivaltion ideaa.

Sen vuoksi lähdin vielä vanhoilla päivilläni ehdokkaaksi, että juukalaisilla on mahdollisuus äänestää SKP:n politiikan puolesta leikkauspolitiikkaa ja yksityistämistä vastaan.