Ainakin kapitalistien edusmiehet saavat nykyään hyvin äänensä kuuluviin. Eilen aamulla EK:n uusi toimitusjohtaja Jyri Häkämies veisasi vuorostaan radion ykkösaamussa tuttua virttä kilpailukyvyn turvaamisesta palkkamaltilla, työurien pidentämisellä ja paikallisella sopimisella. Saksan malli tuntui hänestä hyvältä.
Siellähän murrettiin työehtosopimusten yleissitovuus jo kuusi, seitsemän vuotta sitten. Töitä tehdään jopa jollakin 400 euron kuukausipalkalla. Sillä saksalainen teollisuus on saanut kilpailuetua muihin EU -maihin verrattuna. Seurauksena on ollut köyhyyden kasvaminen rajusti saksalaisessa yhteiskunnassa.
Koko euroajan talouskasvu on ollut vain vaivaisen prosentin luokkaa EU -alueella virheellisen talouspolitiikan vuoksi. Kun kilpailukyvyn nimissä palkkoja on pidetty alhaalla ja julkisen talouden osuutta kansantaloudesta on pyritty koko ajan supistamaan.
Se mikä Häkämiehen mallissa näyttää toimivan yhden yrityksen osalta, ei toimikaan enää koko kansantaloudessa.
Kilpailukykypolitiikan johdonmukainen soveltaminen loppuun saakka vie meidät paradoksiin. Joudumme huhkimaan töitä yötä päivää talkoilla ja omin eväin. Kysynnän loppuessa kansantaloudesta, halvallakaan tehdyt tuotteet eivät kuitenkaan mene kaupaksi.
Siinä meillä on kapitalistisen systeemin noidankehä, Pentti Haanpään Noitaympyrä.
Kapitalistit ja heidän edusmiehensä ajavat tietenkin omaa lyhytnäköistä etuaan ja saavat kyllä äänensä kuuluviin. Ongelma on minusta nyt tässä, ettei vasemmiston ääni kuulu samalla tavalla. Mistä kenkä puristaa? Eikö valtavirran vasemmistolla ja suomalaisella ay -liikkeellä ole tosiasiassa toisenlaista näkemystä. Onko kapitalistien edustama uusliberalistinen kilpailukykypolitiikka hyväksytty hiljaisesti vasemmistonkin piirissä ainoaksi oikeaksi vaihtoehdottomaksi politiikaksi. Kyllä kapitalisteille kelpaa sopia huonoista ratkaisuista yhdessä, sehän heille juuri kelpaakin.
Suomen hallitus ajaa nyt läpi EU:n talouskurisopimusta eduskunnassa ja EK ajaa nyt sitä työmarkkinoille Saksan malliin. Kreikka on ollut koekaniini työehtojen ja sosiaaliturvan leikkaamisessa ja julkisen talouden romuttamisessa.
Kreikan vasemmiston puolueet ja Euroopan vasemmisto ovat varoittaneet meitä usein Eurooppaa uhkaavasta takatalvesta ja pyytäneet solidaarisuutta käymälleen taistelulle.
Onko suomalaisen valtavirran vasemmiston johto hylännyt kansainvälisen solidaarisuuden. Tukemalla EU:n talouskurisopimusta annetaan Soinille vapaat kädet politiikassa. Ei siinä paljoa auta suvaitsevaisuuspuheet ja muu arvoliberalismi silloin, kun työntekijät joutuvat kansainvälisen pääoman hyökkäyksen kohteeksi. Uskonnollisesta vakaumuksesta, etnisestä taustasta, sukupuolisesta suuntautumisesta riippumatta luokka -asema ratkaisee.
Pitäisi vähitellen tajuta Suomessakin, että nyt käydään Euroopan laajuista luokkataistelua. On aikoihin eletty, kun papit puhuvat selvempää kieltä kuin hallitusvasemmiston edustajat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti