Itella on julkaissut "Hullut suomalaiset"-nimikkeellä postimerkkien pienoissarjan. Kuuden merkin aiheena ovat Eukon kanto, Saappaan heitto, Ilmakitaran soitto, Ukon kärräys, Kusiaispesässä istuminen ja Suopotkupallo.
Tulin oikein hyvälle tuulelle lukiessani tätä aihetta käsittelevän kolumnin Tiedonantajasta. On aivan varmaa, ettei näin hullua porukkaa pystytä loputtomiin kyykyttämään. Vaikka kuinka Kataiset ja kumppanit vakuuttaisivat, että vastakkainasettelun aika on ohi.
Ei ole epäilystäkään mitä tapahtuu, kun asioiden oikea laita alkaa selvitä meille koko karmeudessaan. Kun huomaamme, ettei kysymys ole taloustilanteen vaatimista ratkaisuista, vaan yksinkertaisesti politiikasta. Kun tajuamme miten meitä on vedätetty "säästöpolitiikalla" ja viety asiat entistä kurjempaan jamaan. Mitään todellista parannusta ei ole näköpiirissäkään ja päättäjien lupauksilta on pohja jo pudonnut pois. Siinä vaiheessa alamme varmasti haastaa riitaa päättäjien kanssa.
Tulemme löytämään kyllä keinot miten kärräämme ukot ja akat kabineteista ulos ja heitämme heidät sivuun kuin vanhan saappaan. Meillä on kärsivällisyyttä istua, vaikka kusiaispesässä, jos niikseen tulee. Mutta kun se loppuu, niin edessä on päättäjille rankempi peli kuin suopotkupallo tai umpihankihiihto. Ehkäpä päättäjä joutuu luopumaan virka-auton pehmeistä penkeistä ja heittämään takakäteen virkakännykkänsäkin. Silloin voi nousta otsalle hiki kuin löylynheittokilpailussa. Edessä on siirtyminen vilttiketjuun ja pelkän ilmakitaran soittoon.
Tietenkään tämä ei tapahdu itsestään. Sehän on rankempi urakka kuin eukonkanto. Mutta kun meiltä löytyy riittävästi yksituumaisuutta, niin kyllä se mahdollista on.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti