Hallitus on joutunut vaikeuksiin kuntauudistuksensa kanssa. Eduskunnan perustuslakivaliokunta tyrmäsi kesällä useita asiantuntijoita kuultuaan ns. Orpon (kok) työryhmän esityksen perustuslain vastaisena. Kunnille on annettava aikaa puoli vuotta ottaa kanta kuntaliitoksiin sote-lain päättämisen jälkeen. Elokuun budjettiriihessä hallitus kuitenkin jatkoi sitkeästi linjallaan. Suurten kaupunkien kehyskunnat voidaan Urpilaisen (sd) mukaan pakottaa liitoksiin seudullisella kansanäänestyksellä, jossa kaikilla tulevan jättikunnan asukkailla on äänioikeus.
Budjettiriihessä hallitus myös ensimmäisen kerran puuttui perustuslaillisiin oikeuksiin kaventamalla subjektiivista päivähoito-oikeutta ja työttömyyspäivärahan saantia. Riihessä päätettiin karsia kunnilta miljardin verran palveluja ja 20 000 työpaikkaa. Se merkitsee lähipalvelujen heikkenemistä, koska kunnat niistä vastaavat.
Leikkauspolitiikan yksi tärkein peruste on ollut meitä uhkaava kestävyysvaje. Hallitus nojaa laskelmaan, jossa vaje on melkein 10 miljardia euroa. Palkansaajien tutkimuslaitos on omassa selvityksessään päätynyt kahden ja puolen miljardin tasoon. Laskelmat on tehty lähes 50 vuoden tähtäimellä. Siinä niiden heikkous onkin. On vaikea arvioida miten talous, työllisyys ja verotulot kehittyvät. Milloin jäämme eläkkeelle, miten terveys- ja hoivamenot kehittyvät. Mikä on eläkerahastojen sijoitusten tuotto, mikä julkisen velan korko ja niin edelleen. Laskelmissa ei ole otettu myöskään huomioon julkisen sektorin varallisuutta, mikä lienee niiden suurin heikkous. Hallituksen käyttämissä laskelmissa uskotaan myös, että ikääntymisen seurauksena kustannukset nousevat, vaikka kallein vaihe vanhusten hoidossa ovat viimeiset kuukaudet iästä riippumatta.
Valtion tuloja on vähentänyt rikkaille annetut erilaiset verohelpotukset. EU:n keskimääräinen pääomaverotus toisi Suomessa neljä miljardia lisää rahaa valtiolle vuodessa. Vedätetäänkö meitä itse asiassa "kestävyysvalheella".
Kuntauudistuksen ongelmat voidaan ratkaista siirtymällä kaksiportaiseen malliin, kuten monissa Euroopan maissa jo on. Kunnat vastaavat peruspalveluista, se tukee lähidemokratiaa, kun asukkaat voivat vaikuttaa palvelujen laatuun ja kunnat tuottavat ne itse.
Toisena portaana on vaaleilla valittu maakuntavaltuusto. Se hallinnoi erilaisia maakunnallisia tehtäviä sairaanhoitopiireistä liikennesuunnitteluun. Sille kuuluisi myös kokonaan erikoissairaanhoito valtion rahoittamana. Se keventäisi kuntien taloudellista ahdinkoa ja poistaisi pakkoliitosten tarpeen.
Kunnille saadaan lisää rahaa valtionosuuksia lisäämällä ja muuttamalla kuntavero tulojen mukaan kiristyväksi ja laittamalla pääomatulot myös kuntaverolle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti