Velkamörköä kaatamaan yhdessä

Aamulenkillä törmäsin vanhaan tuttuun. Siinä lähti puheeksi, niin EK:n eläkeiän korotusvaatimukset kuin valtion huono rahatilanne. Ystäväni muisteli työskentelyään Outokumpu Oy:n palveluksessa 80-luvulla, kun yhtiötä alettiin viedä pörssiin.
- Meille työläisille tarjottiin yhtiön osakkeita, kova oli vääntö Tornionkin tehtaalla otetaanko vai jätetäänkö. Siitähän se alkoi valtion yhtiöiden myynti yksityisille, jonka Lipposen hallitukset toteutti laman varjolla ja "sama kaiku on askelten" Kataisenkin hallituksella. Viimeisimpänä Fortumin jakeluverkon ja Rautaruukin myynti.

Mahdottomaksi on mennyt tämä touhu, tuumattiin. Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajana ollessaan Jaakko Kiander selvitti valtion yhtiöiden yksityistämisen tuottaneen selvää tappiota valtiolle miljarditolkulla menetettyinä osinkoina. Kun samaan aikaan helpotettiin pääomatulojen verotusta tuntuvasti, niin eipä ihme, kestävyysvajetta syntyy. Pitää säästää ja säästää, että riittää rahaa osinkojen maksuun ja veroparatiiseihin piilotettavaksi. Samaa politiikkaa tarjotaan lääkkeeksi, jolla vaiva on aiheutettu. Samat puoskarit Olli Rehnistä ja Nallesta alkaen ovat oraakkelina.

Lenkiltä tultuani katselin tutkija Olli Savelan selvitystä. Kestävyysvaje on 2,5 - 11 miljardia laskijasta riippuen. Vuoteen 2060 ulottuvat laskelmat ovat kuuluisien "ennustajaeukkojen" tasoa, emme tiedä mikä esimerkiksi työllisyyden ja verotulojen kehitys tulee olemaan. Niihin vaikutetaan myös poliittisilla päätöksillä.
Vuodesta 2009 valtiontalouden alijäämä on ollut 7 miljardia euroa, valtion rahoitusvarat ovat nyt 62 miljardia. Julkisyhteisöjen varat ovat 250 miljardia, valtion velkaa on vajaat 100 miljardia ja se on kasvanut hitaammin kuin varat. Tammi-syyskuussa 2013 varat kasvoivat 8,9 miljardia euroa ja velat 0,3 miljardia euroa.
Suomen nettovelka on miinuksella 55 prosenttia ja julkinen alijäämä on 2 prosenttia eli euroalueen pienimpiä.
Tämän jälkeen on helppo olla tutkijan kanssa yhtä mieltä, ettei tilanne vaikuta mitenkään pahalta.

Verotusta rukkaamalla oikeudenmukaisempaan suuntaan velkamörkö ajettaisiin maamme rajojen ulkopuolelle kokonaan. Pelkästään pääoman verotuksen nostaminen EU:n keskitasolle toisi 4 miljardia ja pääomatulojen kuntaverotus 2 miljardia euroa valtion ja kuntien kassaan.
Valtion investoinnit jopa velkarahalla olisivat järkevää talouden pitoa. Hetemäen mukaan yksi prosentti lisää työttömiä merkitsee valtiolle yhden miljardin menon lisäystä. Asia lienee myös toisin päin, työttömyyden aleneminen säästää valtion menoja.
ETUC eli Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö (Suomen keskusjärjestöt jäseniä) ehdottaa "uutta, rohkeaa sijoitussuunnitelmaa, joka perustuu kestävään teollisuuspolitiikkaan sekä laadukkaisiin työpaikkoihin."
Tässäkin olisi Suomen ay-liikkeelle ja koko vasemmistolle yhteinen toimintasuunta viheltää yhdessä porvaripeli poikki.