Mitä vasemmisto
tarvitsee tällä hetkellä politiikassa? Eikö vasemmisto tarvitse
poliittista voimaa, saadakseen politiikassa aikaan täyskäännöksen?
Näitä kysellään minulta ja minä kyselen itseltäni.
Eikö nyt tarvita
vasemmistoaktiiveilta ruohonjuuritason yhteistoimintaa kaikkien
niiden kanssa, jotka sinnikkäästi puolustavat lähikirjastoja,
lähikouluja, lähiliikuntapaikkoja, lähiterveysasemia. Puolustavat
kaikkien tavoitettavissa olevia laadukkaita julkisia palveluja
leikkauspolitiikan ja ”säästöjen” myllerryksessä. Näillä
leikkauksilla petataan markkinoita yksityiselle bisnekselle. Niin
raadollista politiikka on tänään.
Eikö nyt tarvita
yhteistoimintaa ay-liikkeessä ja työpaikoilla kaikkien niiden
kanssa, jotka puolustavat luottamusmiesten oikeuksia EK:n masinoimaa
hyökkäystä vastaan.
Eikö nyt tarvita
yhteistoimintaa nollatuntisopimuksia vastaan ja tukea metallin nuorten käynnistämälle kampanjalle. Samoin vastikkeellisen sosiaaliturvan hylkäämistä ihmisarvoa loukkaavana ja
työmarkkinoita rapauttavana ilmiönä.
Eikö TTIP- ja muut
ns. vapaakauppasopimukset pidä hylätä yhteisellä Euroopan
laajuisella kansalaistoiminnalla.
Eikö nyt Suomen perinteinen sotilaallinen liittoutumattomuus tarvitse ruohonjuuritasolta lähtevää puolustajien yhteistä toimintaa.
Eikö juuri näistä
ruohonjuuritason kamppailuista kasva se voima, jolla politiikan
suunta käännetään. Se on yhteistä kansainvälistä kamppailua
Euroopan suunnasta, jossa Välimeren maiden radikaalit liikkeet
näyttävät meille esimerkkiä.
Kreikan Syrica on
nostanut kannatuksensa kymmenkertaiseksi, kun se ei ole alistunut
leikkauspolitiikkaan ja tavoittelee vakavasti nyt vallankahvaa.
Espanjassa kommunistien ja muun vasemmiston yhteistyö toimii ja
ovat saaneet rinnalleen torien Tyytymättömien-liikkeestä syntyneen
Podemos-liikkeen taistelemaan politiikan täyskäännöksen puolesta.
Tämä yhteinen kamppailu avaa meille vähän umpimielisille suomalaisillekin
toisenlaiset näköalat, muutoksen näköalat. Siihen minä haluan
osallistua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti