Mihin Rätyä tarvitaan?

Suomessa rustataan ainutlaatuista sosiaali- ja terveydenhoidon mallia. Oikeaa hallintohimmeleiden äitiä, jossa palveluista päättäminen keskitetään viidelle, keskimäärin miljoonan asukkaan kuntayhtymälle. Näissä himmeleissä päätökset lähipalveluistakin keskittyvät huippupoliitikoille ja johtajille. 

Onko nyt niin, että Kuopiossa tiedetään juukalaisten tarpeet paremmin, kuin täällä paikanpäällä.

Kuntiin lausunnolle lähtenyt paperi noudattelee keväällistä puoluejohtajien sopimusta, eikä ole tuonut siihen nähden parannuksia. Päätösvalta karkaa kuntien käsistä lähipalveluissa, säästöä pitää saada, vaikka rahan ja henkilökunnan puute on niissä suurin ongelma. Valtionapua kunnille leikataan. Uutena heikennyksenä on henkilökunnan viiden vuoden irtisanomissuojan purkaminen kuntaliitoksissa. Sehän huonontaa palveluja ja edistää yksityistämistä.

Hallituksessa ministerivaihdosten yhteydessä hanketta vetävään työryhmään uudeksi jäseneksi tuli ministeri Laura Räty. Hän on noussut julkisuuteen verosuunnittelunsa ansiosta toimiessaan yksityisenä lääkärinä takavuosina. Vähemmälle huomiolle on jäänyt hänen roolinsa Helsingin kaupungin johdossa, kun hän ajoi voimalla 20 terveysaseman lakkauttamista 24:stä. Sen torppasi kommunistien aloitteesta syntynyt kansalaisliike.

Minusta Räty on juuri oikea henkilö viemään sote-eliitin vallankaappausta eteenpäin. Hänellä riittää häikäilemättömyyttä ja kokemusta siihen. Julkisten sote-palvelujen heikentäminen avaa markkinoita yksityisille yrityksille, kuten Elinkeinoelämän keskusliitto on vaatinut. Pyöriihän niissä vuosittain 20 miljardia euroa veronmaksajien rahoja ja se kiinnostaa bisnestä.

Olennaista on luoda sellaiset rakenteet, joissa se onnistuu paremmin kuin nykyisin. Varsinkin, kun monissa kunnissa on maksettu kalliit oppirahat yksityistämisistä ja on etsitty keinoja luopua niistä.

Sen vuoksi vallan keskittäminen pienelle sote-eliitille on välttämätöntä. Mutta mitä ihmettä varten eduskunnan vasemmistopuolueet ovat tämmöisessä mukana?

Puolustamalla lähipalveluja ja kunnallista demokratiaa, voisi vasemmisto palauttaa menetetyn luottamuksensa.

Demokratiasta viis

Hallitus ajaa kunta- ja soteuudistusta, kuin käärmettä pyssyyn. Suomen Kuvalehti tarkastelee prosessia  29.3. päivätyssä jutussaan.

"Tämä peli on puhallettava poikki ja koko uudistus on palautettava parlamentaariseen valmisteluun”, Kaarlo Tuori katsoo.
"Hallitus kirjoitti kesäkuussa 2011 Säätytalolla muutamana yönä salaisissa neuvotteluissa nämä linjaukset, joita nyt sitten pusketaan eteenpäin. Tässä uudistuksessa vaunut on valjastettu hevosen eteen ja hallituksen ainoa tavoite näyttää olevan saada aikaan kuntaliitoksia jopa sote-palveluiden kustannuksella”, hän jatkaa...
Professori muistuttaa, että perustuslaki tarjoaisi kaikki eväät demokraattisen maakuntamallin toteuttamiseksi, mutta tätä mallia hallitus ei ole ottanut edes käsittelyynsä...Erityisen huolissaan Tuori sanoo olevansa demokratian toteutumisesta...

Nyt joukko kuntavaikuttajia eri puolilta Suomea on siis jättänyt oikeuskanslerille kantelun, hallituksen menettelystä....
Kantelijoiden joukossa on kuntavaikuttajia hallitus- ja oppositiopuolueista, maaseutukunnista sekä kaupunkien kehyskunnista, ja alueellisesti laajalti eri maakunnista...
Kuntavaikuttajat ovat toistuvasti todenneet, että Kataisen hallitus voi puskea kaaokseen ajautunutta uudistusta juuri niin kauan eteenpäin kuin Kuntaliitto siunaa Kataisen hallituksen toimet. Kuntaliiton oma uskottavuus kuntien edunvalvojana on alkanut kuitenkin viime aikoina nousta keskusteluun." Näin kirjoittaa Suomen Kuvalehti.

"Sosiaali- ja terveyspalvelujen suurimmat ongelmat koskevat peruspalveluja ja niiden riittämätöntä rahoitusta. Esimerkiksi terveydenhuollon osalta asiantuntijat ovat yleisesti korostaneet tarvetta kehittää ennen muuta peruspalveluja. Sote-hanketta ollaan nyt kuitenkin tekemässä sairaalavetoisesti, yksipuolisesti erikoissairaanhoidon tarpeita korostaen...

Sote-palvelujen keskittäminen uhkaa lähipalveluja ja sivuuttaa lähellä ihmistä olevien peruspalvelujen kehittämisen tarpeet. Samalla luodaan jättikokoiset sote-hallintohimmelit. Suurinta osaa kuntien palveluista johdettaisiin kuntayhtymillä tai ns. isäntäkuntamallilla, ja kummassakin tapauksessa sivuutettaisiin asukkaiden vaaleilla valitsemat edustajat...

Eniten palvelujen keskittämisestä hyötyisivät yksityiset hoito- ja hoiva-alojen yritykset. Niille avautuisi lisää markkinoita, kun kuntien palvelut heikentyvät ja kun julkisia palveluja kilpailutettaisiin suuremmissa yksiköissä, vailla suoraa demokraattista ohjausta." Näin arvioi uudistusta Yrjö Hakanen.
 
Nykyinen uusliberalistinen kapitalismi on syvästi kansanvastainen luonteeltaan. Harjoitettu politiikka hyödyttää vain pientä taloudellista ja poliittista eliittiä. Demokratiasta on tullut kiusallinen rajoite sen toteuttamiselle. Kansalaisille ei voida kertoa asioiden oikeaa laitaa, olipa kyse kuntauudistuksesta, kehysriihestä ja sen verohelpotuksista rikkaille tai eurooppalaisesta pankkituesta talouskurisopimuksineen.

Jälkikäteen jotkut ministerit voivat hätäännyksissään yrittää kiemurrella irti huonoista päätöksistä tietämättömyyteensä vedoten. Kumpi lienee pahempaa päätöksentekijöiltä, tietämättömyys ja ymmärtämättömyys vai tahallisuus.