Demokratiaa ja lähipalveluja

Ylen uutisten mukaan hallituksen sote-hankkeessa asettama työryhmä on esityksessään mukautunut lähinnä kokoomuksen kannalle. Laitanpa tähän aiheesta kuukauden vanhan mielipidekirjoitukseni, joka julkaistiin paikallisessa maakuntalehdessä. Siinä kyllä rohkeasti varastin tietävämpien tekstiä.

Kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee (kok) on perustellut sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun keskittämistä sillä, että näin saadaan leveämmät hartiat vastaamaan palvelujen rahoituksesta. Tämä tarkoittaa käytännössä palvelujen keskittämistä ja lähipalvelujen karsimista. Kun sote-hankkeen lähtökohta on, ettei palveluihin tule lisää rahaa vaan kuntien valtionosuuksia päinvastoin leikataan.
Eniten palvelujen keskittämisestä hyötyvät yksityiset hoito- ja hoiva-alojen yritykset. Niille avautuu lisää markkinoita, kun kuntien palvelut heikentyvät ja kun julkisia palveluja kilpailutetaan suuremmissa yksiköissä, ilman suoraa demokraattista ohjausta.

Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen parantaminen on välttämätöntä. Se vaatii yhtä välttämättä lisää rahoitusta, ja sitä löytyy esimerkiksi lopettamalla pääomatulojen verovapaus kunnallisverotuksessa, lisäämällä kuntien valtionosuuksia ja luopumalla hallituksen valmistelemasta yhteisöverojen alentamisesta.

Monissa muissa maissa julkinen erikoissairaanhoito on valtion rahoittamaa ja organisoitu lääni/maakuntatasolla. Tähän suuntaan kannattaisi siirtyä meilläkin ja tunnustaa, että kuntien ja valtion väliin tarvitaan vaaleilla valittava maakuntahallinto ja että valtion tulee vastata erikoissairaanhoidon rahoituksesta.

On panostettava ennen muuta peruspalvelujen parantamiseen, se tuo lisää myös työpaikkoja.Palvelut on järjestettävä pääsääntöisesti kuntien itse tuottamina lähipalveluina. Samalla on kehitettävä lähidemokratiaa ja luotava demokraattinen maakuntahallinto. Silloin ei tarvita mitään suurkuntahanketta.

Kun toimitaan näin, ei tarvita mitään demokratiaa kaventavia "hallintohimmeleitä" ja  metropolihankkeita Pohjois-Karjalassakaan. Kaiken toiminnan keskittäminen Joensuuhun vain näivettäisi muuta maakuntaa.

Demokratiasta viis

Hallitus ajaa kunta- ja soteuudistusta, kuin käärmettä pyssyyn. Suomen Kuvalehti tarkastelee prosessia  29.3. päivätyssä jutussaan.

"Tämä peli on puhallettava poikki ja koko uudistus on palautettava parlamentaariseen valmisteluun”, Kaarlo Tuori katsoo.
"Hallitus kirjoitti kesäkuussa 2011 Säätytalolla muutamana yönä salaisissa neuvotteluissa nämä linjaukset, joita nyt sitten pusketaan eteenpäin. Tässä uudistuksessa vaunut on valjastettu hevosen eteen ja hallituksen ainoa tavoite näyttää olevan saada aikaan kuntaliitoksia jopa sote-palveluiden kustannuksella”, hän jatkaa...
Professori muistuttaa, että perustuslaki tarjoaisi kaikki eväät demokraattisen maakuntamallin toteuttamiseksi, mutta tätä mallia hallitus ei ole ottanut edes käsittelyynsä...Erityisen huolissaan Tuori sanoo olevansa demokratian toteutumisesta...

Nyt joukko kuntavaikuttajia eri puolilta Suomea on siis jättänyt oikeuskanslerille kantelun, hallituksen menettelystä....
Kantelijoiden joukossa on kuntavaikuttajia hallitus- ja oppositiopuolueista, maaseutukunnista sekä kaupunkien kehyskunnista, ja alueellisesti laajalti eri maakunnista...
Kuntavaikuttajat ovat toistuvasti todenneet, että Kataisen hallitus voi puskea kaaokseen ajautunutta uudistusta juuri niin kauan eteenpäin kuin Kuntaliitto siunaa Kataisen hallituksen toimet. Kuntaliiton oma uskottavuus kuntien edunvalvojana on alkanut kuitenkin viime aikoina nousta keskusteluun." Näin kirjoittaa Suomen Kuvalehti.

"Sosiaali- ja terveyspalvelujen suurimmat ongelmat koskevat peruspalveluja ja niiden riittämätöntä rahoitusta. Esimerkiksi terveydenhuollon osalta asiantuntijat ovat yleisesti korostaneet tarvetta kehittää ennen muuta peruspalveluja. Sote-hanketta ollaan nyt kuitenkin tekemässä sairaalavetoisesti, yksipuolisesti erikoissairaanhoidon tarpeita korostaen...

Sote-palvelujen keskittäminen uhkaa lähipalveluja ja sivuuttaa lähellä ihmistä olevien peruspalvelujen kehittämisen tarpeet. Samalla luodaan jättikokoiset sote-hallintohimmelit. Suurinta osaa kuntien palveluista johdettaisiin kuntayhtymillä tai ns. isäntäkuntamallilla, ja kummassakin tapauksessa sivuutettaisiin asukkaiden vaaleilla valitsemat edustajat...

Eniten palvelujen keskittämisestä hyötyisivät yksityiset hoito- ja hoiva-alojen yritykset. Niille avautuisi lisää markkinoita, kun kuntien palvelut heikentyvät ja kun julkisia palveluja kilpailutettaisiin suuremmissa yksiköissä, vailla suoraa demokraattista ohjausta." Näin arvioi uudistusta Yrjö Hakanen.
 
Nykyinen uusliberalistinen kapitalismi on syvästi kansanvastainen luonteeltaan. Harjoitettu politiikka hyödyttää vain pientä taloudellista ja poliittista eliittiä. Demokratiasta on tullut kiusallinen rajoite sen toteuttamiselle. Kansalaisille ei voida kertoa asioiden oikeaa laitaa, olipa kyse kuntauudistuksesta, kehysriihestä ja sen verohelpotuksista rikkaille tai eurooppalaisesta pankkituesta talouskurisopimuksineen.

Jälkikäteen jotkut ministerit voivat hätäännyksissään yrittää kiemurrella irti huonoista päätöksistä tietämättömyyteensä vedoten. Kumpi lienee pahempaa päätöksentekijöiltä, tietämättömyys ja ymmärtämättömyys vai tahallisuus.

Kuntapalvelut pörssiin?

Mäntsälän kaupungin tekemästä liikelaitosten yhtiöittämisestä on Yle uutisoinut tänään näyttävästi. Kaikki haastatellut asiantuntijat ovat suhtautuneet hankkeeseen hyvin kielteisesti. Hyvä näin.

Vuonna 2001 Pro Koskenkorva-kansalaisliikkeen seminaarissa VATT:n tutkija Teuvo Junka luetteli koko joukon erilaisia yksityistämisen muotoja. Hänen mukaansa näitä ovat ainakin:
- julkisten sosiaali- ja koulutusmenojen leikkaaminen
- julkisten palvelujen muuttaminen maksullisiksi
- julkisten ostopalvelujen tai oheispalvelujen yksityistäminen
- julkisten palvelusetelien käyttöönotto
- julkisten liikelaitosten muuttaminen liikelaitoksiksi
- julkisten liikelaitosten muuttaminen osakeyhtiöiksi (yhtiöittäminen)
- valtionyhtiöiden vieminen pörssiin
- valtionyhtiöiden siirtäminen yksityiseen omistukseen palasina tai kokonaan.

Junka esitti vaikuttavan listan tapahtuneesta yksityistämisestä. Kaikkiaan 13 valtion laitosta oli muutettu liikelaitoksiksi, 22 liikelaitosta yhtiöitetty, kahdeksan valtion yhtiötä viety pörssiin ja seitsemän valtion yhtiötä siirretty kokonaan ja seitsemän osakenemmistö yksityiseen omistukseen vuodesta 1984 lähtien.
(Marxismi ja 2000-luku, Kustannusyhtiö TA-Tieto Oy, 2001)

Näin oli siis tilanne vuonna 2001 valtion omaisuuden kohdalla. Yksityistäminen on sen jälkeen edennyt varsinkin kuntien palvelujen osalta pitkin harppauksin. Mäntsälän tapaus on ääriesimerkki siitä missä mennään. Kuntataloudessa liikkuu vuositasolla lähes 40 miljardia euroa Suomessa. Se kyllä kiinnostaa yksityistä bisnestä. Ellemme herää nyt, niin yhtenä päivänä meidän yhteinen kunnallinen omaisuutemme on pörssiyhtiöiden hallussa ja armottoman kaupankäynnin ja saneerauksen kohteena.

Ylen uutisen mukaan Yleisen oikeustieteen professori ja akatemiaprofessori Kaarlo Tuori Helsingin yliopistosta tunnetaan demokraattisen oikeusvaltion sitkeänä puolustajana.
Tuori muistuttaa, että nykyiseen perustuslakiin säädettiin nimenomainen säännös julkisten tehtävien yksityistämisestä. Perustuslain 124 § sanoo, että julkisia hallintotehtäviä saa yksityistää, kunhan siitä päätetään eduskunnassa. Merkittävää julkista valtaa ei saa antaa viranomaisten käsistä pois laisinkaan.
- Kyse on demokratian itsepuolustuksesta markkinavoimia vastaan. Viimekätinen päätösvalta julkisia tehtäviä yksityistettäessä kuuluu vain ja ainoastaan eduskunnalle.

Nyt on kysymys siitä löytyykö eduskunnasta tahtoa pysäyttää tämä vyörytys. Vuonna 2001 laajapohjainen kansalaisliike vaati yksityistämisen pysäyttämistä. Silloin eduskunnasta ei löytynyt yhtään kansanedustajaa sitä tukemaan. Nyt kysytään mitä vasemmistopuolueet tekevät hallituksessa ja eduskunnassa. Nyt tarvitaan kansalaisten omaa toimintaa pelastamaan julkiset palvelut.