maanantai 18. maaliskuuta 2013

Kuntapalvelut pörssiin?

Mäntsälän kaupungin tekemästä liikelaitosten yhtiöittämisestä on Yle uutisoinut tänään näyttävästi. Kaikki haastatellut asiantuntijat ovat suhtautuneet hankkeeseen hyvin kielteisesti. Hyvä näin.

Vuonna 2001 Pro Koskenkorva-kansalaisliikkeen seminaarissa VATT:n tutkija Teuvo Junka luetteli koko joukon erilaisia yksityistämisen muotoja. Hänen mukaansa näitä ovat ainakin:
- julkisten sosiaali- ja koulutusmenojen leikkaaminen
- julkisten palvelujen muuttaminen maksullisiksi
- julkisten ostopalvelujen tai oheispalvelujen yksityistäminen
- julkisten palvelusetelien käyttöönotto
- julkisten liikelaitosten muuttaminen liikelaitoksiksi
- julkisten liikelaitosten muuttaminen osakeyhtiöiksi (yhtiöittäminen)
- valtionyhtiöiden vieminen pörssiin
- valtionyhtiöiden siirtäminen yksityiseen omistukseen palasina tai kokonaan.

Junka esitti vaikuttavan listan tapahtuneesta yksityistämisestä. Kaikkiaan 13 valtion laitosta oli muutettu liikelaitoksiksi, 22 liikelaitosta yhtiöitetty, kahdeksan valtion yhtiötä viety pörssiin ja seitsemän valtion yhtiötä siirretty kokonaan ja seitsemän osakenemmistö yksityiseen omistukseen vuodesta 1984 lähtien.
(Marxismi ja 2000-luku, Kustannusyhtiö TA-Tieto Oy, 2001)

Näin oli siis tilanne vuonna 2001 valtion omaisuuden kohdalla. Yksityistäminen on sen jälkeen edennyt varsinkin kuntien palvelujen osalta pitkin harppauksin. Mäntsälän tapaus on ääriesimerkki siitä missä mennään. Kuntataloudessa liikkuu vuositasolla lähes 40 miljardia euroa Suomessa. Se kyllä kiinnostaa yksityistä bisnestä. Ellemme herää nyt, niin yhtenä päivänä meidän yhteinen kunnallinen omaisuutemme on pörssiyhtiöiden hallussa ja armottoman kaupankäynnin ja saneerauksen kohteena.

Ylen uutisen mukaan Yleisen oikeustieteen professori ja akatemiaprofessori Kaarlo Tuori Helsingin yliopistosta tunnetaan demokraattisen oikeusvaltion sitkeänä puolustajana.
Tuori muistuttaa, että nykyiseen perustuslakiin säädettiin nimenomainen säännös julkisten tehtävien yksityistämisestä. Perustuslain 124 § sanoo, että julkisia hallintotehtäviä saa yksityistää, kunhan siitä päätetään eduskunnassa. Merkittävää julkista valtaa ei saa antaa viranomaisten käsistä pois laisinkaan.
- Kyse on demokratian itsepuolustuksesta markkinavoimia vastaan. Viimekätinen päätösvalta julkisia tehtäviä yksityistettäessä kuuluu vain ja ainoastaan eduskunnalle.

Nyt on kysymys siitä löytyykö eduskunnasta tahtoa pysäyttää tämä vyörytys. Vuonna 2001 laajapohjainen kansalaisliike vaati yksityistämisen pysäyttämistä. Silloin eduskunnasta ei löytynyt yhtään kansanedustajaa sitä tukemaan. Nyt kysytään mitä vasemmistopuolueet tekevät hallituksessa ja eduskunnassa. Nyt tarvitaan kansalaisten omaa toimintaa pelastamaan julkiset palvelut.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti