Vaihtoehtoa etsimässä

Pieni parin palstan uutinen Karjalaisessa la 11.1. kertoi  sijoitusrahaston ostaneen kolme päiväkotikiinteistöä Joensuussa yksityiseltä omistajalta. Salkunhoitaja perusteli sijoitusta varmalla vuokran maksajalla, Joensuun kaupungilla. Kiinteistöt on rakennettu vuosina 2011 ja 2012, siis kyseessä on uudet ajanmukaiset tilat.
Kyseinen sijoitusrahasto on ostellut muualtakin maasta vanhusten hoivakoteja ja lasten päiväkoteja. Salkunhoitajan mukaan alalla on käynnissä sama kehitys kuin terveysbisneksessä, pienet paikalliset yritykset siirtyvät suurten ketjujen haltuun. Sijoitusrahastojen tuloa näille markkinoille on vauhdittanut lakimuutos, niiden on mahdollista käyttää toiminnassaan velkavipua.

Pieni neutraali uutinen herätti miettimään. Suuryritykset valtaavat alaa jatkuvasti julkisten palvelujen piiristä, vaikka valtaosa suomalaisista ei hyväksy sitä. Tuoreen, Ylen tekemän selvityksen mukaan 70 prosenttia suomalaisista vastustaa sosiaali- ja terveyspalvelujen yksityistämistä ja 85 prosenttia pitää asiaa tärkeänä.
Miten on mahdollista, että silti bisnes valtaa alaa, ovatko päättäjät sokeita ja kuuroja? Vai onko meidän demokratiamme päässyt pahasti rappeutumaan?  Vievätkö korkeat virkamiehet kokoomuspoliitikkojen tuella muita päättäjiä kuin litran mittaa?
Miksi edes vasemmisto ei tuo ihmisten mielipiteitä päätöksentekoon mukaan riittävän voimakkaasti? Onko porvarillinen hegemonia nujertanut vasemmistolaisen ajattelun kokonaan? Eikö vasemmistolla olekaan omaa erilaista ajatusta kuinka yhteiskuntaa pitää kehittää? Olemmeko hyväksyneet kansainvälisen kilpailukyvyn ja bisnesajattelun "omankin" politiikkamme lähtökohdaksi ja siten luopuneet omasta politiikasta.

"Kestävyysvalheellako" meidät on Katainen nujertanut ja pakottanut leikkaamaan kuntien valtionapuja vuodesta toiseen? Näin on hallitus voinut ajaa kuntapäättäjät puun ja kuoren väliin ja pakottanut leikkaamaan ja yksityistämään lähipalveluja.
Hallitus on ajanut kuntia pakkoliitoksiin samalla peukaloruuvilla. Kun se ei näytä riittävän, hallitus on ottamassa nyt järeämmät aseet käyttöön. Vaalilupauksista huolimatta hallituspuolueet aikovat pakottaa kuntia yhdistymään jättikunniksi.

Olisiko vasemmalla opiksi otettavaa rapakon takaa. Seattlen uusi kaupunginvaltuutettu vaatii avajaispuheessaan yhteistä taistelua:
"Kaikille niille jotka ovat valmiita vastustamaan suuryritysten toimia- Seattlessa ja maailmanlaajuisesti- sanon: järjestäytykää. Liittykää kanssamme rakentamaan joukkoliikettä taloudellisen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden sekä demokraattisen sosialistisen muutoksen puolesta, minkä myötä yhteiskunnan voimavarat voidaan valjastaa ei vain pienen vähemmistön, vaan kaikkien ihmisten hyväksi. Solidaarisuutta."

Kuntapalvelut pörssiin?

Mäntsälän kaupungin tekemästä liikelaitosten yhtiöittämisestä on Yle uutisoinut tänään näyttävästi. Kaikki haastatellut asiantuntijat ovat suhtautuneet hankkeeseen hyvin kielteisesti. Hyvä näin.

Vuonna 2001 Pro Koskenkorva-kansalaisliikkeen seminaarissa VATT:n tutkija Teuvo Junka luetteli koko joukon erilaisia yksityistämisen muotoja. Hänen mukaansa näitä ovat ainakin:
- julkisten sosiaali- ja koulutusmenojen leikkaaminen
- julkisten palvelujen muuttaminen maksullisiksi
- julkisten ostopalvelujen tai oheispalvelujen yksityistäminen
- julkisten palvelusetelien käyttöönotto
- julkisten liikelaitosten muuttaminen liikelaitoksiksi
- julkisten liikelaitosten muuttaminen osakeyhtiöiksi (yhtiöittäminen)
- valtionyhtiöiden vieminen pörssiin
- valtionyhtiöiden siirtäminen yksityiseen omistukseen palasina tai kokonaan.

Junka esitti vaikuttavan listan tapahtuneesta yksityistämisestä. Kaikkiaan 13 valtion laitosta oli muutettu liikelaitoksiksi, 22 liikelaitosta yhtiöitetty, kahdeksan valtion yhtiötä viety pörssiin ja seitsemän valtion yhtiötä siirretty kokonaan ja seitsemän osakenemmistö yksityiseen omistukseen vuodesta 1984 lähtien.
(Marxismi ja 2000-luku, Kustannusyhtiö TA-Tieto Oy, 2001)

Näin oli siis tilanne vuonna 2001 valtion omaisuuden kohdalla. Yksityistäminen on sen jälkeen edennyt varsinkin kuntien palvelujen osalta pitkin harppauksin. Mäntsälän tapaus on ääriesimerkki siitä missä mennään. Kuntataloudessa liikkuu vuositasolla lähes 40 miljardia euroa Suomessa. Se kyllä kiinnostaa yksityistä bisnestä. Ellemme herää nyt, niin yhtenä päivänä meidän yhteinen kunnallinen omaisuutemme on pörssiyhtiöiden hallussa ja armottoman kaupankäynnin ja saneerauksen kohteena.

Ylen uutisen mukaan Yleisen oikeustieteen professori ja akatemiaprofessori Kaarlo Tuori Helsingin yliopistosta tunnetaan demokraattisen oikeusvaltion sitkeänä puolustajana.
Tuori muistuttaa, että nykyiseen perustuslakiin säädettiin nimenomainen säännös julkisten tehtävien yksityistämisestä. Perustuslain 124 § sanoo, että julkisia hallintotehtäviä saa yksityistää, kunhan siitä päätetään eduskunnassa. Merkittävää julkista valtaa ei saa antaa viranomaisten käsistä pois laisinkaan.
- Kyse on demokratian itsepuolustuksesta markkinavoimia vastaan. Viimekätinen päätösvalta julkisia tehtäviä yksityistettäessä kuuluu vain ja ainoastaan eduskunnalle.

Nyt on kysymys siitä löytyykö eduskunnasta tahtoa pysäyttää tämä vyörytys. Vuonna 2001 laajapohjainen kansalaisliike vaati yksityistämisen pysäyttämistä. Silloin eduskunnasta ei löytynyt yhtään kansanedustajaa sitä tukemaan. Nyt kysytään mitä vasemmistopuolueet tekevät hallituksessa ja eduskunnassa. Nyt tarvitaan kansalaisten omaa toimintaa pelastamaan julkiset palvelut.