Syrizan "virhe" ja Sipilän hallitus

EU:n velka- ja eurokriisi on kohdellut pahiten Kreikan kansaa, kun Kreikan talous alistettiin Troikan komentoon. Tukipakettien aikana julkinen velka kasvoi 120 prosentista 180 prosenttiin bruttokansantuotteesta, kun keinottelijoiden velkoja siirrettiin veronmaksajien piikkiin. Syriza nousi valtaan leikkauspolitiikan vastaisella ohjelmalla vuoden alussa. Syrizan ensimmäinen virhe oli pitää kiinni vaaliohjelmastaan noustuaan valtaan. 

Varsin maltillinen Thessalonikin ohjelma olisi mahdollista toteuttaa ilman suurempia yhteiskunnallisia mullistuksia. Tarvittaisiin vain luopua kansan kannalta järjettömästä, kriisiä pahentaneesta leikkauspolitiikasta ja tunnustaa myös, ettei Kreikka kykene maksamaan kaikkia valtiolle siirrettyjä keinottelijoiden velkoja.

Tämä ei sopinut Troikalle, vaan EKP alkoi jo helmikuussa sääntöjensä vastaisesti painostaa Kreikan hallitusta keskuspankkirahoitusta kiristämällä. Troikka ei myöskään suostunut minkäänlaisiin neuvotteluihin Kreikan uuden hallituksen kanssa. Sitä vaadittiin hylkäämään ohjelmansa ja alistumaan talouskuriin.

Toinen vieläkin suurempi virhe oli Syrizan järjestämä kansanäänestys Troikan lainaohjelmasta. EU:n poliittiseen käytäntöön ei kuulu kysellä kansan mielipidettä, asiat päätetään kabineteissa. Niissäkin tapauksissa, joissa on järjestetty kansanäänestyksiä, on äänestetty riittävän monta kertaa, että on saatu oikea tulos.

Pieni, pahoin velkaantunut maa pakotettiin kiristämällä alistumaan Saksan johdolla euromaiden toimesta talouskuriin. Suomen johto hääri kuuliaisena apulaisena. 

 Angela Merkel taisi sanoa totuuden. Velkahelpotus on mahdollinen Kreikalle kolmannen tukipaketin yhteydessä, jos maa tekee vaaditut ”uudistukset ja leikkaukset”. Siis heikentää palkka- ja työehtoja, leikkaa eläkkeitä, korottaa eläkeikää, korottaa arvonlisäveroa ja yksityistää valtion omaisuutta.

Tämä on vahva viesti myös muille euromaille, erityisesti Espanjan ja Portugalin kansoille nyt ennen vaaleja. Vyön kiristys jatkukoon, vaihtoehtoa ei ole. Tavoitteena on toteuttaa suurten yhtiöiden ja pankkiirien vaatimaa politiikkaa koko euroalueella. Samaan aikaan kaikki EU:n oikeistohallitukset ovat huolissaan kansan kasvavasta tyytymättömyydestä talouskuria kohtaan.

Välimeren maissa taistelua on käyty jo pitkään. Espanjassa rajoitetaan parhaillaan vaalien alla mielenosoitusoikeutta. Tänä kesänä nähtiin Suomessa ensimmäiset hyvin spontaanit mielenosoitukset, ”Vain kaksi kättä” ja koululaisten mielenosoitus. Sipilän hallituksen leikkauslistat saivat ihmisten tuomion ja lisää mielenosoituksia on suunnitteilla. Suomessa kerätään myös kansalaisaloitetta kansanäänestyksen järjestämiseksi eurosta.

Oman etumme nimissä meidän on hylättävä Sipilän leikkauslistat. Samalla voimme olla Suomessakin mukana yhteisessä, eurooppalaisessa toiminnassa demokratiaa halveksivaa talouskuripolitiikkaa vastaan, toisenlaisen Euroopan puolesta.

Ekologinen talous tuo työtä ja vaurautta Itä-Suomeen

Savoon ja Pohjois-Karjalaan on jaettu vuonna 2014 yritystukia 75 miljoonaa euroa. Suurimmat tuen saajat ovat puunjalostusjätti Stora-Enso Varkaudessa 6,9 miljoonaa ja kaivosyhtiö Mondo Minerals Nickel Outokummussa 1,8 miljoonaa. Virkamiesportaassa ilmeisesti uskotaan tuen tarpeeseen näille suuryhtiöille ja kaivosteollisuuden ja puunjalostuksen tulevaisuuteen Itä-Suomessa.

Ekologisen rakennemuutoksen kannalta tuen suuntaaminen suuryhtiöille on vähintäänkin arveluttavaa, varsinkin kaivosteollisuudelle. Kaivosteollisuuden tukeminen täällä Itä-Suomessa on hyvin ongelmallista, koska mineraaliesiintymät ovat köyhiä. Niiden hyödyntäminen vaatii suurten kivimäärien louhimista ja toiminnassa syntyvä sivukivi on ympäristölle haitallista jätettä, muun muassa radioaktiivisuuden vuoksi. Mahdollisesti loppujen lopuksi tarvitaan bioliuotusmenetelmän käyttämistä. Sitä on yritetty huonolla menestyksellä Talvivaarassa, eikä se ole tiettävästi toiminut missään muuallakaan. Tarvitaanko uutta ympäristöpommia Itä-Suomeen?

Eikö ole viisaampaa ottaa kaatopaikkojen arvokkaat metallit talteen ja ryhtyä kierrättämään 100 prosenttisesti ne?

Metsäjätit ovat tottuneet jatkamaan entisellä uralla valtion myötävaikutuksella. Eikä välttämättä tulevaisuus ole suurten laitosten, koska edessä on kuljetuskustannusten kasvaminen, sillä halpa öljy on lyhytaikainen ilo. Silloin pienemmät alueelliset laitokset, jotka tuottavat samalla lämpöä ja sähköä, ovatkin kilpailukykyisempiä tulevaisuudessa. Metsäteollisuus työllistää pääasiassa puunkorjuussa.

Vaikka Itä-Suomen metsissä vuotuisesta kasvusta hakataan vain 75 prosenttia ja sellupuusta on ylikapasiteettia, niin sen hyödyntäminen vaatii myös sahapuun käytön lisäämistä.

Tähän tarvitaan puurakentamisen uutta tulemista ja puun käytön lisäämistä muun muassa kotimaista puusepänteollisuutta edistämällä. Miksi viedä sahatavara vaikkapa Tanskaan ja tuoda se sieltä valmiina huonekaluina takaisin? Tietenkin voidaan kysyä onko koko vuotuisen kasvun hakkaaminen tarpeellista, toimiihan metsä hiilinieluna.

Puusta voidaan tehdä pakkausmateriaaleja ja korvata muovia, vaatteissa voidaan viskoosilla korvata puuvillaa. Nurmekseen on nousemassa puun biohiiltämö, jonka tuotteella on monipuolista käyttöä esimerkiksi lääketeollisuudessa ja terästeollisuudessa. Lappeenrannassa teknillisellä korkeakoululla on valmistettu jo autoja puusta, lieneekö autotehdas sponsorina.

Puu on monipuolinen uusiutuva raaka-aine, josta kannattaa polttaa vain se mikä ei muuhun kelpaa. Monet PK-yritykset ovat tahoillaan kehitelleet uusia entistä parempia tekniikoita puun polttamiseen. Niille yritystuet olisivat alkuvaiheessa enemmän tarpeen kuin vakiintuneille suuryhtiöille, joille tuotekehittely pitäisi olla osa normaalia liiketoimintaa.

Liian vähäiselle huomiolle on jäänyt toinen uusiutuva raaka-aine, kuituhamppu. Se on varsin satoisa ja soveltuu luonnon kuitujen tuotantoon. Sen teollinen hyödyntäminen pitäisi saada käyntiin, viljely laajenisi painollaan, jos hampulle olisi kysyntää.

Meillä Suomessa on mahdollisuus siirtää huomattava osa niin henkilö- kuin tavaraliikenteestä raiteille ja vapautua öljyriippuvuudesta liikenteessä. Joensuun seudulle voidaan jo olemassa olevan rataverkon turvin järjestää kiskobussiliikennettä. Yöjunaliikenne Helsinkiin ja Turkuun vaatii vain poliittisen päätöksen. Henkilöliikenne Joensuusta Ouluun ja Kuopioon ei vaadi mahdottomia investointeja, mahdottomin on poliittinen päätös.

Bussi- ja taksiliikenteestä ja kaupunkien työkoneista voidaan huomattava osa siirtää toimimaan biokaasulla, kuten Ruotsin kymmenissä kaupungeissa jo tapahtuu. Biokaasu on kaikkein edullisin käyttää liikennepolttoaineena ja on täysin saasteeton. Sen edullisinta raaka-ainetta on viemärijäte, josta vielä jää jäljelle kiinteät aineet kukkamullaksi. Tämäkin vaatii vain poliittisen päätöksen vapauttaa biokaasu verolta.

Aurinkoenergian käytössä otetaan vasta lapsen askeleita. Tampereella on Suomen ensimmäinen kerrostaloyhtiö siirtynyt aurinkopaneelien käyttöön. Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun, Turun yliopiston ja VTT:n maailmassakin ainutlaatuinen yhteinen tutkimus aurinkoenergian käytöstä on uraa uurtava. Sen mukaan Kiinassa voidaan siirtyä kokonaan aurinkoenergiaan jo lähivuosien aikana. Aurinkopaneelien hinnat ovat tippuneet 80 prosenttia Kiinan tultua niiden markkinoille. Oulun yliopiston selvityksen mukaan auringon vuotuinen määrä on Oulussa yhtä suuri kuin Pohjois-Saksassa. Suomessa esimerkiksi kesäistä aurinkoenergiaa voisi varastoida synteettiseen maakaasuun talvikuukausien varalle. Turussa tutkitaan biologista tuotantomenetelmää propaanikaasulle, joka on osa nestekaasua. Se tapahtuisi lopulta auringonvalolla ja sinilevien bakteereilla haitallisesta hiilidioksidista.
 

Kun voimme vapautua öljyriippuvuudesta, samalla meillä on mahdollisuus vapautua fossiilikapitalismista ja lähteä tavoittelemaan toisenlaista, ekologista taloutta. Kun tajuamme sen nyt ja lähdemme hallitusti muutokseen, siitä voi avautua aivan uudet kehitysnäkymät koko Itä-Suomelle.

Tämän päivän pörssiyhtiöt ajavat hyvin lyhytnäköisesti neljännesvuosikatsauksiin perustuvaa tulosta, eivätkä kykene investoimaan pitkällä tähtäimellä. VTT:n johtavan tutkijan Pasi Vainikan mukaan pohjoismaisessa sähköpörssissä megawatti maksaa reilut 30 euroa, kun ydinvoiman hinta on 60 euroa megawatti ja tuulivoiman noin 70 euroa. On selvää, ettei nykyisillä hinnoilla synny uutta tuotantokapasiteettia, sillä nykyinenkin sähköntuotantokapasiteetti on luotu 80 prosenttisesti julkisin varoin, sanoo Vainikka.

Uusiutuvan kierrätystalouden synnyttämiseen tarvitaan nyt samanlaista valtion yhtiöiden perustamista ja valtion tutkimus ja investointitoimintaa, kuin tapahtui 50-luvulla maamme teollistamisessa sodan jälkeen.

Meidän on muutettava ajattelutapaamme ja haluttava itse tehdä oma elämämme paremmaksi. Siihen me voimme käyttää yhteisesti luotua vaurautta valtion avulla. Emme halua luovuttaa päätösvaltaamme markkinavoimille ja sijoittaa varojamme veroparatiiseihin. Helsingin pörssin yhtiöt jakavat tänä keväänä ennätysosingot omistajilleen, 10 miljardia euroa. Niilläkin varoilla voisimme rakentaa yhteistä hyvinvointia kaikille maamme asukkaille ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla.

Isäntämaasopimus, Nato ja historian opetuksia

Päivitän jo viime kesänä kirjoittamani bogitekstin. Se kun tuntuu entistä ajankohtaisemmalta. Silloin Juhannuksen rauhassa lopettelin Markku Jokisipilän ja Janne Könösen laajahkon tutkimuksen Kolmannen valtakunnan vieraat lukemisen. Kalle Kuittisen arvio kirjasta on ilmestynyt 21.5.2014 Tiedonantajassa. Sujuvasti ja osin vauhdikkaasti kirjoitettu teos ilmestyi jo toissa syksynä ja käsittelee Suomea Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä. Erityisesti tutkijat käyvät läpi lähdeaineiston valossa kulttuuri- ja sotilassuhteita. Ne ovatkin olleet yllättävän laajat.

Saksahan oli suomalaisille opiskelupaikkana jo vuosisatoja ja sitä kautta syntyivät suhteet saksalaisiin kulttuurivaikuttajiin ja saksalaiseen musiikkiin, kirjallisuuteen ja taiteeseen. Sotilasyhteistyö taas syntyi jääkärivärväyksen kautta ja keväällä -18 saksalaisten osallistuminen Suomen sisällissotaan ratkaisijana vahvisti tämän yhteistyön.

Suomen saksalaismielisiä yhdisti Hitlerin kansallissosialistiseen Saksaan viha Neuvostoliittoa ja kommunismia kohtaan. Tutkijoiden mukaan saksalaismieliset kulttuuripiirit olivat ”käyttökelpoisia aaseja” Hitlerin politiikan edistämisessä. Sitä vastoin jääkäriupseerien eliitti työskenteli tietoisesti, tavoitteena sotilasyhteistyö Saksan kanssa Neuvostoliittoa vastaan. Teoksesta käy myös hyvin selville Mannerheimin tiiviit suhteet kolmannen valtakunnan johtoon Göringin kautta. Yhdessä Suomen johtavien jääkäriupseerien kanssa Mannerheimin toiminta vei tilanteeseen, joka johti talvisotaan ja liitossa Hitlerin kanssa valloitussotaan.

Tekijät pohtivat myös vaihtoehtoista mahdollisuutta kehitykselle 30-luvun lopulla. He tulevat vahvistaneeksi presidentti Kekkosen aikanaan esittämän arvion, että ”sotiin johti keskinäisen luottamuksen puute”. Neuvostoliitossa syystä seurattiin huolestuneena sotilasyhteistyön lisääntymistä 30-luvun aikana Hitlerin valtaan noustua ja siitä varoitettiin monin eri tavoin hyvin selväsanaisesti Suomen poliittista johtoa. Tutkijat kysyvätkin ”eikö sitä ymmärretty, vai eikö siitä välitetty, mikä on vielä pahempaa”.

Väkisin tulee mieleen tämän päivän tilanne. Suomen armeija osallistuu monin tavoin Naton harjoituksiin ja pelaa muun muassa useita sotapelejä Naton kanssa, mutta yhteistyö Venäjän armeijan kanssa on lopetettu. Isäntämaasopimuksella meitä kytketään entistä tiiviimmin Natoon. Olemme vaarassa kytkeytyä osaksi Naton Baltian puolustusta, kuten Risto Volanen vielä syksyllä epäili ja joutua suurvaltojen pelinappulaksi. Naton talviharjoitukset Lapissa ennakoivat mitä tuleman pitää. Nato alkaa hääriä ylen ahkeraan nurkissamme. Samaan sarjaan kuulunee myös Yhdysvaltojen kanssa yhteiset "tekniset" harjoitukset Virossa. USA yrittää ujuttaa meitä kaikin konstein osaksi Baltian puolustusta. Nämä kaikki huomataan naapurissa ja tuskinpa parantavat suhteitamme.
Ukrainan kriisin synnyttämässä, valtamedian lietsomassa Venäjän vastaisessa hysteriassa ja Nato-kortin aktiivisessa heiluttelussa tämä historian opetus olisi syytä muistaa.

Jokisipilän ja Könösen toissa vuonna ilmestynyt kirja on valitettavasti ajankohtaisempi tänään, kuin ilmestyessään. Toivoisin, että kokoomus- ja muut johtavat poliitikot lukisivat sen ja pysähtyisivät miettimään, mihin Nato-intoilu voi johtaa.

Ekologinen täyskäännös politiikkaan

Uusiutuva energia on noussut vakavaksi vaihtoehdoksi fossiilisista polttoaineista vapautumiseksi maailmassa. Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkijat ovat tehneet tieteellisen läpimurron tutkimuksissaan.
-Tutkijoiden mukaan uusiutuvasta energiasta, kuten auringosta ja tuulesta, tulee halvin energiantuotantomuoto viimeistään 10 vuoden sisällä maailman suurimmille energiamarkkinoille Aasiassa. Siinä energia on halpaa, päästötöntä ja riippumatonta. Vastaavanlaisia uusiutuvan energian simulaatioita ei ole Lappeenrannan teknillisen yliopiston aurinkotalouden professorin Christian Breyerin mukaan aiemmin tehty, kertoo Yle.

Ylen mukaan VTT pyrkii selvittämään, miten Suomi voisi olla energiajärjestelmien kehityksen kärjessä. VTT:n johtavan tutkijan Pasi Vainikan mukaan 90 prosenttia uusiutuvan sektorin bisneksestä on muualla kuin aurinkopaneeleissa tai tuuliturbiineissa. Siis esimerkiksi siinä miten sähkö saatetaan hyväksi käytettävään muotoon liikenteelle ja miten sitä varastoidaan.

– Liikenne on ehkä nopeimmin kannattava ja kiinnostavin, koska siellä on paras maksukyky, Vainikka sanoo viitaten esimerkiksi autoilun sähköistämiseen.

Näin siis tutkijat. Jonkinlaisena taustaoletuksena näyttää olevan, että nykyisenlainen törsäävä elämäntapa voidaan säilyttää eteenkin päin.

Ilmaston muutoksen kannalta autoilun hiilidioksidipäästöistä tulee lähes puolet autojen rakentamisesta. Valtaosa autoilusta tapahtuu kaupungeissa ja elinkaarestaan yksityisauto on käytössä kuusi prosenttia. Miksi kaupungit pitäisi ahtaa niitä täyteen?

Siis ilmastonmuutoksen kannalta on järkevintä joukkoliikenteen kehittäminen ja sen siirtäminen raiteille niin laajasti kuin suinkin. Samoin voidaan tehdä tavaraliikenteelle logistiikkaa kehittämällä. Ja luopumalla ylipäänsä tarpeettomasta tavaran rahtaamisesta ympäri maailman kehittämällä paikallista tuotantoa.

Toimivat lähipalvelut ovat myös osa järkevää ilmastopolitiikkaa. Tietenkin meidän koko elämäntapamme kohtuullistaminen on välttämätöntä.

Öljyriippuvuudesta vapautuminen ekologisesti järkevällä tavalla ei tapahdu ilman voimakasta yhteiskunnan ohjausta ja siihen tarvitaan poliittisia päätöksiä. Sen oli sisäistänyt myös Neste Oilin energia-asiantuntija Lauri Kärnä radion ykkösaamussa.

Olen vakuuttunut, että tarvitaan pitkäjänteisiä investointeja uusiutuvan energian ja muiden uusiutuvien luonnonvarojen järkevään ja suunnitelmalliseen käyttöön. Mittavien julkisten investointien avulla on mahdollista kääntää koko yhteiskunnan infra oikeille, kestävän kehityksen mukaisille raiteille. Se luo kysyntää ja markkinoita innovatiivisille PK-yrityksille. Julkisissa hankinnoissa voidaan suosia uusiutuviin raaka-aineisiin ja uusiutuvaan energiaan perustuvia tuotteita.

Tämän kanssa on täydellisessä ristiriidassa nykyinen julkisen talouden vihaaminen. On hyvin lyhytnäköistä tuijottaa budjettialijäämään, kun samaan aikaan työttömyys kasvaa ja yksityinen teollisuus on kyvytön investoimaan kysynnän ja voittojen puuttuessa. TTIP ja muut vapaakauppasopimukset lisäävät yhtiöiden valtaa julkisen vallan sijaan.

Fossiilisista polttoaineista vapautuminen ja uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön siirtyminen, joka on ilmastonmuutoksen kannalta välttämätöntä, vaatii nykyisen politiikan täyskäännöstä. On irtaannuttava EU:n leikkaus- ja talouskuripolitiikasta ja torjuttava TTIP ja muut vapaakauppasopimukset. Siihen tarvitaan ay-liikkeen ja vasemmistopuolueiden yhteistä toimintaa.

Mitä vasemmisto tarvitsee politiikassa nyt?

Mitä vasemmisto tarvitsee tällä hetkellä politiikassa? Eikö vasemmisto tarvitse poliittista voimaa, saadakseen politiikassa aikaan täyskäännöksen? Näitä kysellään minulta ja minä kyselen itseltäni.

Eikö nyt tarvita vasemmistoaktiiveilta ruohonjuuritason yhteistoimintaa kaikkien niiden kanssa, jotka sinnikkäästi puolustavat lähikirjastoja, lähikouluja, lähiliikuntapaikkoja, lähiterveysasemia. Puolustavat kaikkien tavoitettavissa olevia laadukkaita julkisia palveluja leikkauspolitiikan ja ”säästöjen” myllerryksessä. Näillä leikkauksilla petataan markkinoita yksityiselle bisnekselle. Niin raadollista politiikka on tänään.

Eikö nyt tarvita yhteistoimintaa ay-liikkeessä ja työpaikoilla kaikkien niiden kanssa, jotka puolustavat luottamusmiesten oikeuksia EK:n masinoimaa hyökkäystä vastaan.

Eikö nyt tarvita yhteistoimintaa nollatuntisopimuksia vastaan ja tukea metallin nuorten käynnistämälle kampanjalle. Samoin vastikkeellisen sosiaaliturvan hylkäämistä ihmisarvoa loukkaavana ja työmarkkinoita rapauttavana ilmiönä.

Eikö TTIP- ja muut ns. vapaakauppasopimukset pidä hylätä yhteisellä Euroopan laajuisella kansalaistoiminnalla.

Eikö nyt Suomen perinteinen sotilaallinen liittoutumattomuus tarvitse ruohonjuuritasolta lähtevää puolustajien yhteistä toimintaa.

Eikö juuri näistä ruohonjuuritason kamppailuista kasva se voima, jolla politiikan suunta käännetään. Se on yhteistä kansainvälistä kamppailua Euroopan suunnasta, jossa Välimeren maiden radikaalit liikkeet näyttävät meille esimerkkiä.

Kreikan Syrica on nostanut kannatuksensa kymmenkertaiseksi, kun se ei ole alistunut leikkauspolitiikkaan ja tavoittelee vakavasti nyt vallankahvaa. Espanjassa kommunistien ja muun vasemmiston yhteistyö toimii ja ovat saaneet rinnalleen torien Tyytymättömien-liikkeestä syntyneen Podemos-liikkeen taistelemaan politiikan täyskäännöksen puolesta.

Tämä yhteinen kamppailu avaa meille vähän umpimielisille suomalaisillekin toisenlaiset näköalat, muutoksen näköalat. Siihen minä haluan osallistua.

Yhtiöittämisen ongelmia

Juuan kunnanvaltuusto otti viime kokouksessaan aikalisän lämpölaitoksen yhtiöittämisessä vastoin kunnanhallituksen esitystä, eikä suin päin mennyt konsulttidemokratiaan mukaan. Kunnanhallituksen syyskuisen päätöksen mukaan yhtiöittämistä on valmistellut BDO Oy.

Yhtiön nettisivulla kerrotaan, että ”Palveluvalikoimamme käsittää tilintarkastuksen lisäksi kattavat sisäisen tarkastuksen, julkishallinnon, IT-neuvonannon, johtamisen, verotuksen, taloushallinnon ja yritysjärjestelyjen asiantuntijapalvelut. BDO Oy on henkilökuntansa omistama itsenäinen KHT-yhteisö. Kansainvälisesti BDO on maailman viidenneksi suurin tilintarkastusorganisaatio työllistäen yli 56 000 henkeä 144 maassa.” Joten mistään harrastelijaporukasta ei ole kysymys.

Konsulttidemokratia kukoistaa, kun kunnat ovat joutuneet selviytymään samalla väellä lisääntyvistä tehtävistä. Aikaa ei tahdo jäädä asioihin perehtymiseen ja varsinkaan vaativampiin selvityksiin.

Mitään pakkoahan saati sitten tarvetta tähän yhtiöittämiseen ei ole. Kunta voi omalla kaavapäätöksellään velvoittaa liittymään verkostoon sen välittömässä läheisyydessä olevat ja näin luoda kuntalain tarkoittaman ”luonnollisen monopolin”, kuten valtuustonkin kokouksessa tuli esille. Silloin lämpölaitos ja jakeluverkosto voivat jatkaa toimintaansa entiseen malliin ja turhanaikaiselta yhtiöittämisprosessilta vältytään, jossa palaa vain aikaa, rahaa ja tupakkaa.

Kunnan liikelaitoksessa valtuusto säilyttää päätösvallan omissa käsissään jatkossakin, kun lämpölaitoksen asioista, muun muassa kaukolämmön hinnasta päätetään. Sillä turvataan myöskin se, ettei lämpölaitosta lyhytnäköisessä ahneudessa lähdetä lyömään lihoiksi. Tuottaahan se kunnan kassaan riihikuivaa rahaa vuosittain noin 100 000 euroa (Vaarojen Sanomat 6.11.) ja semmoinen kiinnostaa pääomasijoittajia. Kannattavia yhtiöitä ostellaan, saneerataan ja myydään eteenpäin suurille toimijoille. Lopulta asukkaat maksavat monopolihintaa entisen kunnan laitoksen energiasta. Monopolin perustahan on nimenomaan jakeluverkosto, toista ei rinnalle rakenneta.

Joensuun kaupunki meni hätäpäissään yhtiöittämään ja myymään oman energialaitoksensa jo 90-luvulla. Omistaja on vaihtunut Fortumista saksalaisyhtiö EONin kautta taas Fortumiksi. Tulosta on tullut vuosittain, muttei kaupungin kassaan.

Juuan kunta on juuri selvinnyt vuosien jälkeen terveyskeskuksen yksityistämisestä kuiville ja saanut sen jälleen omaksi toiminnakseen. Maksettujen oppirahojen määrää ei taida kukaan tietää, ei ainakaan kukaan ole halukas sitä kertomaan. Pitääkö nyt tehdä uusi harkitsematon päätös ja lähteä yhtiöittämään lämpölaitosta, vaikka siihen ei ole mitään tarvetta.

Jatkuuko talouskuri?

Astuessaan komisaarin virkaan Jyrki Katainen lupasi jatkossakin talouskuria ja rakenteellisia uudistuksia EU:hun. Siitä huolimatta, että juuri talouskuripolitiikalla Eurooppa on ollut pysähtyneisyyden tilassa jo vuosia. Kokonaiskysynnän puutteesta johtuen kapitalistit eivät investoi, koska voittoa ei ole odotettavissa. Sokea Reettakin näkee, että julkisten menojen leikkaaminen pahentaa tilannetta.

Miksi kuitenkin näin tehdään? Kuka hyötyy? Kuinka paljon vaikuttaa, että päättäjät ovat riippuvaisia valtavirran talousasiantuntijoista? Hehän ovat järkiään samasta muotista tulleita säästöpolitiikan edustajia. Omia virheitä on vaikea tunnustaa. 

Vai ovatko päättäjät myös monin tavoin riippuvaisia rahakkaasta valtaeliitistä, suoranaisen taloudellisen edun toivossa sijoitustensa tai jopa erilaisen korruption kautta.

Vai onko kaiken takana rahaeliitin hyötyminen nykyisestä politiikasta? Kuten valtioille rahan lainaaminen hyvällä tuotolla, heikompien kilpailijoiden syrjäyttäminen markkinoilta. Rakenneuudistusten avulla luodaan uusia pakkotyön muotoja, sosiaaliturvaa leikataan, työ- ja palkkaehtoja heikennetään, työvoiman tarjontaa lisätään. Se turvaa voittojen kasvun lamankin oloissa.

Kukaties talouskuripolitiikalla ajetaan myös entistä laajempaa julkisten palvelujen kilpailuttamista ja yksityistämistä.

Suomessa talouskuria on harjoitettu leikkaamalla kuntien valtionosuuksia. Komissaari Kataisen hallituksen toimesta leikattiin seitsemän miljardia euroa vuoteen 2017 mennessä. Näillä leikkauksilla kuntia painostetaan rakenteellisiin uudistuksiin. Kun kuntien pakkoliittäminen epäonnistui, keksittiin poliittisen eliitin keskuudessa sote-uudistus.

Sillä viedään kunnilta päätösvalta yli puolessa kuntien taloudesta. Muodostetaan tilaaja-tuottaja mallin mukaan monimutkainen ”hallintohimmeli”, jonka avulla tuodaan liike-elämästä kopsatut mallit kuntiin ja virtaviivaistetaan toiminnot yksityistämiseen valmiiksi . Päättäjät kunnissa alistuvat, kun omat johtajat ovat sopineet asiat keskenään.

Rakenteellisia uudistuksia tulee lisää, kun eläkeikää nostetaan ja muutenkin työvoiman tarjontaa lisätään työperäistä maahanmuuttoa vauhdittamalla ja muuttamalla sosiaaliturva vastikkeelliseksi entistä laajemmin.

Kova kilpailu ja epäoikeudenmukaiseksi koettu politiikka ruokkii muukalaisvihaa, jota oikeistopopulistit käyttävät hyväkseen. Se voi lisääntyessään kohdistua kaikkia heikompia kohtaan. Uusliberalismi on lyhytnäköiseen oman edun tavoitteluun nojaava yhteiskunta- ja ihmiskäsitys, eikä pelkästään talousoppi. Se tuottaa armottoman kilpailuyhteiskunnan, jossa osattomat yllytetään toistensa kimppuun. Nythän meillä on ruvettu rikkaiden sijaan kadehtimaan köyhiä.

Riittääkö vasemmistolle tässä tilanteessa pelkkä ääri-ilmiöiden arvostelu? Tarvitaanko enemmän koko uusliberaalin kapitalismin kritiikkiä ja ennen muuta käytännön kamppailua?

Pitää hylätä talouskuripolitiikka, leikkaukset, sotekaappaus, eläkeiän korotus, työttömien kyykytys. Se ei onnistu ilman koko työväenliikkeen voimien kokoamista mittavan julkisen työllistävän investointiohjelman, radikaalin työajan lyhentämisen, kuntien valtionapujen korottamisen, oikeudenmukaisemman tulonjaon ja laajemman demokratian vaatimusten taakse.

Helsingissä 24. lokakuuta järjestetään mielenosoitus rauhan ja ympäristön puolesta, jossa erilaiset liikkeet kohtaavat. Se voisi olla alku uudenlaiselle yhteistyölle ja laajemman liikkeen kokoamiselle. Myös ammatillisen ja poliittisen työväenliikkeen paikka on siellä.