tiistai 29. tammikuuta 2013

Virkamiesvaltaa

"- Vallan valvonta on karannut kansalaisten ulottumattomiin, sanoo valtio-opin professori Matti Wiberg Turun yliopistosta Yle-uutisissa tänä aamuna.
Wibergin mukaan esimerkiksi valtiovarainministeriö salaa talouslaskelmat ja julkistaa vain johtopäätökset. Luvut, joihin päätökset perustuvat on vihdoin saatava arvioitaviksi. Näin voidaan varmistaa, ovatko laskelmat oikein ja onko niitä ylipäätään olemassa, vaatii professori.
- Mistä me tiedämme, että ministeriö ylipäänsä on tehnyt laskemia päätelmiensä tueksi? Virkamiehet eivät milloinkaan paljasta aineistojaan, eivät oletuksiaan, eivätkä mallejaan, tuskailee Wiberg.
Wiberg tietää, mistä puhuu, sillä hän on koettanut saada näitä laskelmia jo kohta 30 vuoden ajan tarkistettavaksi. Turhaan.
Eduskunnalle kuuluva budjettivalta on käytännössä virkamiehillä.
- Riidellään muutamista miljoonista, kun miljardien menoerät solahtavat toimeenpanoon lähes keskusteluitta, jatkaa Wiberg valtiovarainministeriön syntilistaa."

Kommunistit ovat arvostelleet ministeriön laskelmia koko ajan. Alla puheenjohtaja Yrjö Hakasen arviota yli kahden vuoden takaa.

"Valtiovarainministeriö julkisti eilen arvion julkisen talouden "kestävyysvajeesta". Sen mukaan 10 miljardin kestävyysvajeen tasapainottaminen edellyttää ensi vaalikaudella 6 miljardin menoleikkauksia tai veronkorotuksia sekä 4 miljardin edestä "rakenteellisia uudistuksia", kuten työurien pidentäminen.

"Julkisen talouden kehityksen arviointiin sisältyy niin paljon epävarmuustekijöitä, että ministeriön yksinkertaistettuja arvioita ei voi ottaa faktana. Niihin sisältyy ilmiselvästi paljon poliittista mielipidemuokkausta ja pyrkimystä käyttää talouskriisiä hyväksi kokoomuslaisen valtiovarainministeriön poliittisten tavoitteiden ajamiseen.

"Meitä pelotellaan sillä, että tietyllä tavalla arvioitu "kestävyysvaje" nousee vuosikymmenen puolivälissä 5 prosenttiin, jos talouden kasvu on hidasta. Tällä tarkoitetaan sitä, että julkisen talouden suhdannekorjattu alijäämä arvioidaan olevan 2015 noin 1 % bruttokansantuotteesta. Monissa EU-maissa tuo alijäämä on kuitenkin 10 - 15 prosenttia bruttokansantuotteesta. Useissa maissa julkisen talouden velka on ollut vuosikymmeniä suhteellisesti moninkertainen Suomeen verrattuna. Suomessa julkisen sektorin rahoitusvarat ovat noin kaksi kertaa suuremmat kuin velat, kun lukuun otetaan sekä valtio, kunnat että sosiaaliturvarahastot."

"Antti Ronkaisen mukaan velkajärjestelmän kehitys liittyy oleellisesti tuotantojärjestelmän kehitykseen.
– Kapitalismin kehitys olisi huomattavasti hitaampaa ilman velkarahaa. Velka toimii siis kapitalismin turbona. Pankkijärjestelmä kehittyy tuotannon kanssa niin, että lopulta pankkipääoma alkaa määrätä tuotantoa

"Pankkijärjestelmän pelastamiseen käytetään järjettömiä määriä rahaa. Taustalla on Ronkaisen mukaan pelko järjestelmän romahduksesta ja rahan, tuon tavaramuodon takaajan, arvon katoamisesta. Tämä voisi johtaa esimerkiksi työn tavaramuodon kyseenalaistumiseen. Ja siihen ei kapitalisteilla yksinkertaisesti ole varaa.
Ronkainen muistutti, että laajojen leikkaus- ja säästöohjelmien tarkoitus on pumpata tuotantoelämässä syntyvää lisäarvoa pankkisektorille.
– Lisäarvo pitää jossain vaiheessa tuottaa ja realisoida, ei voida vain painaa lisää rahaa.
Tämä rokottaa niin julkisen sektorin palveluja kuin investointeja."

"Oikeisto puhuu usein hyvinvointivaltiosta ”holhousvaltiona”. Väitetään, että julkiset palvelut ja sosiaaliturva vähentävät ihmisten vapautta valita ja passivoivat väkeä, kirjoittaa Marko Korvela Tiedonatajassa.

"Itse asiassa tilanne on juuri päinvastainen kuin mitä oikeisto väittää: vahva hyvinvointivaltio, julkiset palvelut ja sosiaali- sekä työsuhdeturva lisäävät ihmisen vapautta.
Tämän nostaa esille Ha-Joon Chang, eräs maailman tunnetuimmista taloustieteilijöistä. Changin vastikään suomennettu kirja 23 tosiasiaa kapitalismista murtaa kapitalistiseen talousjärjestelmään sisältyviä myyttejä, joista eräs on juuri kysymys valtiosta ja vapaudesta.

"Itse Etelä-Koreasta kotoisin oleva Chang ihmetteli nuorempana, miksi niin moni opiskelutoveri valitsi alakseen lääketieteen. Syyksi paljastui, että lääkärin ammatti on hyvin työllistävä ja hyväpalkkainen ammatti, jolle on kysyntää suhdanteista huolimatta. Etelä-Korean olematon sosiaaliturva pakotti ihmiset valitsemaan mahdollisimman riskittömän ammatin, joka takaisi työpaikan ja toimeentulon taantumankin aikana. Yhteiskunnan kokonaiskehityksen kannalta tämä johtaa siihen, että kyvykkyys jakautuu väärin ja talouden tehokkuus ja dynaamisuus kärsivät.

"Suomessa vahva hyvinvointivaltio ja hyvä sosiaaliturva lisäävät ihmisten vapautta valita ammattinsa, vaihtaa sitä kesken työuraa ja tehdä pienemmällä riskillä elämän suuria ratkaisuja, kuten perheen perustaminen."

Virkamiesten laskelmien salaisuus ei siis mitenkään ole yhdentekevää, varsinkin kun niiden avulla nyt perustellaan kovaa leikkauspolitiikkaa, jolla pohjoismaista hyvinvointimallia ajetaan alas.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti