Viikonloppuna kävin Helsingissä osallistumassa Suomen sosiaalifoorumiin. Lauantaina Kommunistinen nuorisoliitto, KomNL järjesti siellä kaksi eteenpäin suuntautunutta keskustelua.
Ensimmäisessä nuorisoliiton kuubalainen vieras Lizette Gonzales Garcia kertoi maansa ponnistelusta ekologisen, kestävän kehityksen mukaisen yhteiskunnan luomiseksi.
Ilmastonmuutoksen torjumiseksi Kuuba aloitti jo 70-luvulla siirtymisen uusiutuvan energian käyttöön. NL:n katoaminen kartalta 90-luvun alussa sulki öljyhanat sillä suunnalla ja uusiutuvista energiamuodoista ja energian säästöstä tuli yhä tärkeämpiä. Tuloksena on yksi maailman pienimmistä ekologisista jalanjäljistä. YK:n Inhimillisen kehityksen indeksillä ja ekologisella jalanjäljellä mitattuna Kuuba on pystynyt ratkaisemaan molemmat haasteet.
Keskustelussa kävi ilmi, että globaalin ilmastonmuutoksen torjumiseksi on olemassa sekä varat että teknologia. Sadan rikkaimman ihmisen tuloilla voidaan poistaa köyhyys maailmasta neljä kertaa. Puuttuu vain poliittista tahtoa.
Toisessa nuorten järjestämässä keskustelussa kyseltiin kenellä on rahat ja päätösvalta taloudessa. Toimittaja, kansalaisaktiivi ja vas.liiton valtuuston jäsen toimittaja Antti Ronkainen vitsaili, ettei ainakaan meillä. Hän kuvasi kuinka Kyproksen parlamentti, ensimmäisenä EU-maan parlamenttina, kieltäytyi hyväksymästä "troikan" ajamaa talouden "sopeutusohjelmaa". Silloin Euroopan keskuspankki (EKP) pakotti Kyproksen johdon alistumaan uhkaamalla sulkea lainahanat kokonaan. Kyproksen kohdalla tehtiin ensimmäisen kerran EU-alueella myös, että yli 100 000 euron talletuksia leikattiin. Siinä varastettiin säästäjien, eläkerahastojen ja yritysten rahoja pankkien tukeen.
Ronkaisen mukaan nyt on paljastunut, että budjettikurin perustana EU:ssa käytetyt kolmen prosentin alijäämän raja ja 60 prosentin velkaantumiskatto suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat täysin hatusta vedettyjä lukuja. Niillä ei ole mitään tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa pohjaa. Kuitenkin niiden perusteella talouskomissaari Olli Rehn ja meidän Kataisemme ja koko EU-eliitti ovat vaatineet julkisen talouden leikkaamista ja yksityistämistä.
EU:n kriisiä voitaisiin lähteä ratkaisemaan yhdessä yössä siirtymällä EKP:n suoraan rahoitukseen jäsenmaille. Näin valtiot vapautettaisiin markkinoiden vallasta. Valtava pankkien synnyttämä velkakupla pitäisi siivota yksityiskohtaisesti, siihen menee vuosia. Taaskin puuttuu vain poliittista tahtoa.
Itse näen kyllä pieniä kevään merkkejä Suomessa pitkään jatkuneen hyytävän ilmapiirin jälkeen. Kehysriihen ympärillä käyty keskustelu osoittaa, ettei kaikki mene enää äänettömästi läpi. Rikkaille annetut uudet verohelpotukset ovat loukanneet ihmisten oikeudenmukaisuuden tunnetta hyvin laajasti. Kriittistä keskustelua on jatkettava niin netissä kuin turuilla ja toreilla. Vappu antaa siihen oivallisen tilaisuuden työväen kansainvälisenä mielenosoituspäivänä. Uutiset kertovat myös voimistuvasta ay-aktiivien ruohonjuuritason liikkeestä leikkauspolitiikkaa vastaan Britanniassa. Kaikkien kriisimaiden työläiset ja muut vähävaraiset ihmiset tarvitsevat meidän solidaarisuutemme. Meillä on yhteinen vastustaja, EU-eliitin ja finanssipääoman liitto.
Hannu Ketoharju, eläkeläismaanviljelijä Juuasta. Sitä suurinta ikäluokkaa Suomessa, joka on kokenut kaksi merkittävää rakennemuutosta yhteiskunnassa.
sunnuntai 21. huhtikuuta 2013
keskiviikko 10. huhtikuuta 2013
Alppilan tapauksen taustaa
Tartun nyt aiheeseen, josta en tiedä sen enempää kuin keskimääräinen nettiadressin allekirjoittajakaan. Mutta teen sen yleisön pyynnöstä. Tarkoitan nyt tätä opettajan erottamista Helsingin Alppilassa.
Itse konkreettisesta tapauksesta en osaa sanoa muuta kuin, että sitä tutkitaan ja se tullee selvitettyä perinpohjin. Näin uskoisin tapahtuvan.
Mutta voimakeinoilla koulujen ongelmat tuskin ratkeavat. Paljosta melskaamisesta huolimatta asian taustoista on puhuttu yllättävän vähän. Kari Uusikylän kommentissa hiukan viitattiin niihin, perheiden vaikeuksiin. Mutta siinäkin kärkiteemaksi nousi vanhempien vastuu nousevan nuorison kasvatuksessa.
Tässä olisi kuitenkin mahdollista tarkastella vähän laajemminkin ongelmakenttää. Kouluhan on osa yhteiskuntaa. Mitä sellaista on tapahtunut yhteiskunnassamme viime vuosikymmeninä, joka voisi selittää lisääntynyttä kouluhäiriköintiä.
Ajatellaanpa vaikka miten kilpailu on lisääntynyt yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Sinun pitää menestyä ja menestyäksesi sinun pitää olla valmis käyttämään kyynärpäitäsi. Nykyään tavallinen ei ole mitään, kaikkien pitää olla huippuja, joskin se lienee käytännössä mahdotonta. Hiukan kärjistäen voi sanoa, että koulussa sinun pitää kirjoittaa yhdeksän tai kymmenen ällää, muuten olet vaarassa suistua luuseriporukkaan. Ja työelämässä pärjäävät vain kauniit ja nöyrät. Vain yksilöt merkitsevät jotain, yhteiskuntaa ei tarvita, solidaarisuudesta puhumattakaan.
Yhteiskuntamme on vallannut sokeus, lyhytnäköinen oman edun tavoittelu ja ahneus. Parasta esimerkkiä näyttävät meidän johtajamme ja muu eliitti. Kauniista puheista huolimatta meidän yhdessä luomaamme vaurautta jaetaan yhä epäoikeudenmukaisemmin. Nytkin hallitus antaa yrityksille miljardin verohelpotuksen, vaikka ne jakavat tänäkin keväänä kymmenen miljardin osingot. Kunnat menettävät verotuloja ratkaisun seurauksena.
Rikkaat rikastuvat ja köyhät ovat entistä köyhempiä. Meille on syntynyt pysyvä pitkäaikaistyöttömien armeija. Työssäkäyvillä taas työpäivät lähinnä pitenevät, ja liian monet koululaiset joutuvat viettämään illat yksin tai sisarusten kanssa.
Samaan aikaan on leikattu tukea lapsiperheiltä ja muuta sosiaaliturvaa. Yksinhuoltajaäidit suistettiin köyhyyteen poistamalla lapsivähennys verotuksessa jo 90-luvulla. Seurauksena on ollut lapsiköyhyyden tuplaantuminen. Huostaanotto on lähes ainut apu lapsiperheiden ongelmiin. Päihdeongelmaiset hylättiin ensimmäisenä 90-luvun alussa. Mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet hälyttävästi, apua niihin on vaikea saada.
Kuntien valtionavut ovat nyt viisi miljardia euroa pienemmät per vuosi kuin 90-luvun alussa. Kunnat on pakotettu "säästämään". Kouluissa opetusryhmät ovat kasvaneet, kaikenlaista tukihenkilökuntaa on vähennetty. Millaista mahtaa olla opettajan työskentely 40 murkkuikäisen kanssa, jotka vaeltavat koulussa ilman omaa luokkaa ja pulpettia, omaa paikkaa.
Tähän kun lisätään kasvavan nuorisotyöttömyyden aiheuttama näköalattomuus alkaa soppa olla valmis.
Edellä pintapuolisesti kuvattu "kehitys" on tietoisen poliittisen valinnan tulosta. Sitä kutsutaan myös uusliberalistiseksi yhteiskuntamalliksi, jolle " ei ole vaihtoehtoa", kuten eräs sen keskeisistä arkkitehdeistä, rautarouva Margaret Thatcher totesi romuttaessaan brittiläistä yhteiskuntaa. Radion ykkösaamussa kokoomuspoliitikko Pertti Salolainen muisteli häntä ihaillen. Ja kokoomus on ollutkin meillä innokkain uuden uljaan kilpailuyhteiskunnan edistäjä. Tulokset alkavat olla meidän kaikkien nähtävissä. Sitä minä syvästi ihmettelen, mitä aihetta vasemmistolla on olla hallitusyhteistyössä moisen porukan kanssa?.
Itse konkreettisesta tapauksesta en osaa sanoa muuta kuin, että sitä tutkitaan ja se tullee selvitettyä perinpohjin. Näin uskoisin tapahtuvan.
Mutta voimakeinoilla koulujen ongelmat tuskin ratkeavat. Paljosta melskaamisesta huolimatta asian taustoista on puhuttu yllättävän vähän. Kari Uusikylän kommentissa hiukan viitattiin niihin, perheiden vaikeuksiin. Mutta siinäkin kärkiteemaksi nousi vanhempien vastuu nousevan nuorison kasvatuksessa.
Tässä olisi kuitenkin mahdollista tarkastella vähän laajemminkin ongelmakenttää. Kouluhan on osa yhteiskuntaa. Mitä sellaista on tapahtunut yhteiskunnassamme viime vuosikymmeninä, joka voisi selittää lisääntynyttä kouluhäiriköintiä.
Ajatellaanpa vaikka miten kilpailu on lisääntynyt yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Sinun pitää menestyä ja menestyäksesi sinun pitää olla valmis käyttämään kyynärpäitäsi. Nykyään tavallinen ei ole mitään, kaikkien pitää olla huippuja, joskin se lienee käytännössä mahdotonta. Hiukan kärjistäen voi sanoa, että koulussa sinun pitää kirjoittaa yhdeksän tai kymmenen ällää, muuten olet vaarassa suistua luuseriporukkaan. Ja työelämässä pärjäävät vain kauniit ja nöyrät. Vain yksilöt merkitsevät jotain, yhteiskuntaa ei tarvita, solidaarisuudesta puhumattakaan.
Yhteiskuntamme on vallannut sokeus, lyhytnäköinen oman edun tavoittelu ja ahneus. Parasta esimerkkiä näyttävät meidän johtajamme ja muu eliitti. Kauniista puheista huolimatta meidän yhdessä luomaamme vaurautta jaetaan yhä epäoikeudenmukaisemmin. Nytkin hallitus antaa yrityksille miljardin verohelpotuksen, vaikka ne jakavat tänäkin keväänä kymmenen miljardin osingot. Kunnat menettävät verotuloja ratkaisun seurauksena.
Rikkaat rikastuvat ja köyhät ovat entistä köyhempiä. Meille on syntynyt pysyvä pitkäaikaistyöttömien armeija. Työssäkäyvillä taas työpäivät lähinnä pitenevät, ja liian monet koululaiset joutuvat viettämään illat yksin tai sisarusten kanssa.
Samaan aikaan on leikattu tukea lapsiperheiltä ja muuta sosiaaliturvaa. Yksinhuoltajaäidit suistettiin köyhyyteen poistamalla lapsivähennys verotuksessa jo 90-luvulla. Seurauksena on ollut lapsiköyhyyden tuplaantuminen. Huostaanotto on lähes ainut apu lapsiperheiden ongelmiin. Päihdeongelmaiset hylättiin ensimmäisenä 90-luvun alussa. Mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet hälyttävästi, apua niihin on vaikea saada.
Kuntien valtionavut ovat nyt viisi miljardia euroa pienemmät per vuosi kuin 90-luvun alussa. Kunnat on pakotettu "säästämään". Kouluissa opetusryhmät ovat kasvaneet, kaikenlaista tukihenkilökuntaa on vähennetty. Millaista mahtaa olla opettajan työskentely 40 murkkuikäisen kanssa, jotka vaeltavat koulussa ilman omaa luokkaa ja pulpettia, omaa paikkaa.
Tähän kun lisätään kasvavan nuorisotyöttömyyden aiheuttama näköalattomuus alkaa soppa olla valmis.
Edellä pintapuolisesti kuvattu "kehitys" on tietoisen poliittisen valinnan tulosta. Sitä kutsutaan myös uusliberalistiseksi yhteiskuntamalliksi, jolle " ei ole vaihtoehtoa", kuten eräs sen keskeisistä arkkitehdeistä, rautarouva Margaret Thatcher totesi romuttaessaan brittiläistä yhteiskuntaa. Radion ykkösaamussa kokoomuspoliitikko Pertti Salolainen muisteli häntä ihaillen. Ja kokoomus on ollutkin meillä innokkain uuden uljaan kilpailuyhteiskunnan edistäjä. Tulokset alkavat olla meidän kaikkien nähtävissä. Sitä minä syvästi ihmettelen, mitä aihetta vasemmistolla on olla hallitusyhteistyössä moisen porukan kanssa?.
tiistai 9. huhtikuuta 2013
Nostetaan kissa pöydälle
-->
Nostetaan
kissa pöydälle
Tiedonantajan
lukija- ja
avustajatapaaminen
la
27.4. Joensuun
kansalaistalolla, Torikatu 30
klo 11
Ruokaa tarjolla
"
12 Avaus, Martti Vaskonen
"
12.15 Mitä haluan
Tiedonantajalta lehden lukijana,
Aaro Heikkinen
"
12.30 Keskustelu
"
13.00 Kahvi
"
13.30 Mitä
TA kaipaa lukijoiltaan ja avustajiltaan ja mitä se antaa,
päätoimittaja Marko Korvela
"
14.00 Keskustelu
"
15.00 Ryhmätyöt - mistä
ja miten teen lehtiuutisen
"
15.45 Ryhmätöiden purkua
"
16.30 Kahvia
"
17.00 Seminaarin päättäminen
Ruokailun
vuoksi ennakkoilmoittautuminen suotavaa 25.4. mennessä, ettei ruoka
lopu kesken.
Hannu
Ketoharju p. 044 994 1334 tai hannu.ketoharju@gmail.com.
Järj:
DSL ja SKP:n Joensuun ja Kuopion piirijärjestöt
sunnuntai 7. huhtikuuta 2013
"Riihen puinnista" toimintaan
Kehysriihen ympärillä ryöpsähtynyt keskustelu osoitti piilevää vasemmistolaisuutta Suomessa. Se ei vielä ole kokonaan kadonnut luonnonvara. Jatkuessaan keskustelu voisi tuoda esiin uusia mahdollisuuksia vaikuttaa politiikassa.
Netissä käyty keskustelu on yritetty hillitä uudella hallituspuolueiden johtajien sopimuksella, jota jotkut ovat luonnehtineet 6-0 voitoksi kokoomuksesta. Onkohan arvio ennenaikainen.
"Miljardin jättipotti
Osinkojen verotusta vielä rajumpi ratkaisu oli hallituksen päätös alentaa yhteisövero 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Se on noin 950 miljoonan euron tulonsiirto vuodessa yritysten ja niiden omistajien hyväksi. Lisäksi yritysten verotusta kevennettiin alentamalla windfall-veroa 120 miljoonalla eurolla ja yritysten muita tukia lisättiin muun muassa 100 miljoonan euron tuella rikkidirektiiviin sopeutumiseen.
Nämä yritysten veroalet ja tukiaiset maksetaan leikkaamalla kuntien valtionosuuksia, nostamalla kulutusveroja, jättämällä tekemättä ansiotuloverotuksen indeksitarkistukset, heikentämällä nuorten työttömyysturvaa ja leikkaamalla muun muassa kehitysyhteistyöstä... "Kohua herättänyt verojen kiertäminen holding-yhtiöiden kautta saa julkisuudessa esitettyjen tietojen mukaan jatkua." Näin arvioi Yrjö Hakanen blogissaan kehysriihen tuloksia korjausliikkeen jälkeen.
Myös Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson arvostelee kolumnissaan tehtyjä ratkaisuja. Hän peräänkuuluttaa vasemmistolaistumisprosessia.
"Aikana, jolloin talouskurin Eurooppaa myös vaivaa kasvava passiivisuus ja kyynisyys, tarvitaan vasemmistolaisia näkökulmia, projekteja ja yhteenliittoutumia, jotka tarjoavat ihmisille positiivisia vaihtoehtoja ja analyysiä ympäröivästä yhteiskunnasta. Tällainen toiminta voi syntyä ainoastaan liikkeessä, jossa kriittinen analyysi ja moniääninen keskustelu on mahdollista, ja jossa on tilaa erilaisille mielipiteille, toimijoille ja toimintatavoille."
Kolumnin lopuksi hän heittää esiin vanhan tunnuksen. Mitä on tehtävä?
Mielestäni varsinkin hallitusvasemmistoa vaivaa politiikkakäsityksen rajoittuneisuus. Sanotaan, "vain hallituksesta käsin voidaan vaikuttaa". Kuitenkin Suomessakin isoja poliittisia ratkaisuja on vauhditettu mielenosoituksilla ja muilla ulkoparlamentaarisilla keinoilla aina äänioikeustaistelusta alkaen.
Hallituksen veropoliittiset linjaukset perustuvat Hetemäen työryhmän syksyllä 2010 tekemiin esityksiin. Ne oli tilannut silloinen valtiovarainministeri Jyrki Katainen ministeriön kokoomuslaisilta virkamiehiltä. Hetemäen paperia arvostelivat silloin niin demarit kuin vas.liittokin. Eduskuntavaalikampanjassa vasemmistopuolueet vaativat oikeudenmukaisuutta verotukseen. Joten aivan täydellisestä tietämättömyydestä ei voi ollakysymys.
Palataan näihin oikeudenmukaisuuden vaatimuksiin ja aletaan esittää niitä yhdessä netin lisäksi myös turuilla ja toreilla. Jos nimittäin olemme tosissamme. Kevään tullen siihen on mahdollisuus myös kelien puolesta. "Kentältä" varmaan saamme tukea. Vappuna, työväen kansainvälisenä taistelupäivänä olisi oivallinen tilaisuus aloittaa.
Netissä käyty keskustelu on yritetty hillitä uudella hallituspuolueiden johtajien sopimuksella, jota jotkut ovat luonnehtineet 6-0 voitoksi kokoomuksesta. Onkohan arvio ennenaikainen.
"Miljardin jättipotti
Osinkojen verotusta vielä rajumpi ratkaisu oli hallituksen päätös alentaa yhteisövero 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Se on noin 950 miljoonan euron tulonsiirto vuodessa yritysten ja niiden omistajien hyväksi. Lisäksi yritysten verotusta kevennettiin alentamalla windfall-veroa 120 miljoonalla eurolla ja yritysten muita tukia lisättiin muun muassa 100 miljoonan euron tuella rikkidirektiiviin sopeutumiseen.
Nämä yritysten veroalet ja tukiaiset maksetaan leikkaamalla kuntien valtionosuuksia, nostamalla kulutusveroja, jättämällä tekemättä ansiotuloverotuksen indeksitarkistukset, heikentämällä nuorten työttömyysturvaa ja leikkaamalla muun muassa kehitysyhteistyöstä... "Kohua herättänyt verojen kiertäminen holding-yhtiöiden kautta saa julkisuudessa esitettyjen tietojen mukaan jatkua." Näin arvioi Yrjö Hakanen blogissaan kehysriihen tuloksia korjausliikkeen jälkeen.
Myös Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson arvostelee kolumnissaan tehtyjä ratkaisuja. Hän peräänkuuluttaa vasemmistolaistumisprosessia.
"Aikana, jolloin talouskurin Eurooppaa myös vaivaa kasvava passiivisuus ja kyynisyys, tarvitaan vasemmistolaisia näkökulmia, projekteja ja yhteenliittoutumia, jotka tarjoavat ihmisille positiivisia vaihtoehtoja ja analyysiä ympäröivästä yhteiskunnasta. Tällainen toiminta voi syntyä ainoastaan liikkeessä, jossa kriittinen analyysi ja moniääninen keskustelu on mahdollista, ja jossa on tilaa erilaisille mielipiteille, toimijoille ja toimintatavoille."
Kolumnin lopuksi hän heittää esiin vanhan tunnuksen. Mitä on tehtävä?
Mielestäni varsinkin hallitusvasemmistoa vaivaa politiikkakäsityksen rajoittuneisuus. Sanotaan, "vain hallituksesta käsin voidaan vaikuttaa". Kuitenkin Suomessakin isoja poliittisia ratkaisuja on vauhditettu mielenosoituksilla ja muilla ulkoparlamentaarisilla keinoilla aina äänioikeustaistelusta alkaen.
Hallituksen veropoliittiset linjaukset perustuvat Hetemäen työryhmän syksyllä 2010 tekemiin esityksiin. Ne oli tilannut silloinen valtiovarainministeri Jyrki Katainen ministeriön kokoomuslaisilta virkamiehiltä. Hetemäen paperia arvostelivat silloin niin demarit kuin vas.liittokin. Eduskuntavaalikampanjassa vasemmistopuolueet vaativat oikeudenmukaisuutta verotukseen. Joten aivan täydellisestä tietämättömyydestä ei voi ollakysymys.
Palataan näihin oikeudenmukaisuuden vaatimuksiin ja aletaan esittää niitä yhdessä netin lisäksi myös turuilla ja toreilla. Jos nimittäin olemme tosissamme. Kevään tullen siihen on mahdollisuus myös kelien puolesta. "Kentältä" varmaan saamme tukea. Vappuna, työväen kansainvälisenä taistelupäivänä olisi oivallinen tilaisuus aloittaa.
lauantai 30. maaliskuuta 2013
Demokratiasta viis
Hallitus ajaa kunta- ja soteuudistusta, kuin käärmettä pyssyyn. Suomen Kuvalehti tarkastelee prosessia 29.3. päivätyssä jutussaan.
"Tämä peli on puhallettava poikki ja koko uudistus on palautettava parlamentaariseen valmisteluun”, Kaarlo Tuori katsoo.
"Hallitus kirjoitti kesäkuussa 2011 Säätytalolla muutamana yönä salaisissa neuvotteluissa nämä linjaukset, joita nyt sitten pusketaan eteenpäin. Tässä uudistuksessa vaunut on valjastettu hevosen eteen ja hallituksen ainoa tavoite näyttää olevan saada aikaan kuntaliitoksia jopa sote-palveluiden kustannuksella”, hän jatkaa...
Professori muistuttaa, että perustuslaki tarjoaisi kaikki eväät demokraattisen maakuntamallin toteuttamiseksi, mutta tätä mallia hallitus ei ole ottanut edes käsittelyynsä...Erityisen huolissaan Tuori sanoo olevansa demokratian toteutumisesta...
Nyt joukko kuntavaikuttajia eri puolilta Suomea on siis jättänyt oikeuskanslerille kantelun, hallituksen menettelystä....
Kantelijoiden joukossa on kuntavaikuttajia hallitus- ja oppositiopuolueista, maaseutukunnista sekä kaupunkien kehyskunnista, ja alueellisesti laajalti eri maakunnista...
Kuntavaikuttajat ovat toistuvasti todenneet, että Kataisen hallitus voi puskea kaaokseen ajautunutta uudistusta juuri niin kauan eteenpäin kuin Kuntaliitto siunaa Kataisen hallituksen toimet. Kuntaliiton oma uskottavuus kuntien edunvalvojana on alkanut kuitenkin viime aikoina nousta keskusteluun." Näin kirjoittaa Suomen Kuvalehti.
"Sosiaali- ja terveyspalvelujen suurimmat ongelmat koskevat peruspalveluja ja niiden riittämätöntä rahoitusta. Esimerkiksi terveydenhuollon osalta asiantuntijat ovat yleisesti korostaneet tarvetta kehittää ennen muuta peruspalveluja. Sote-hanketta ollaan nyt kuitenkin tekemässä sairaalavetoisesti, yksipuolisesti erikoissairaanhoidon tarpeita korostaen...
Sote-palvelujen keskittäminen uhkaa lähipalveluja ja sivuuttaa lähellä ihmistä olevien peruspalvelujen kehittämisen tarpeet. Samalla luodaan jättikokoiset sote-hallintohimmelit. Suurinta osaa kuntien palveluista johdettaisiin kuntayhtymillä tai ns. isäntäkuntamallilla, ja kummassakin tapauksessa sivuutettaisiin asukkaiden vaaleilla valitsemat edustajat...
Eniten palvelujen keskittämisestä hyötyisivät yksityiset hoito- ja hoiva-alojen yritykset. Niille avautuisi lisää markkinoita, kun kuntien palvelut heikentyvät ja kun julkisia palveluja kilpailutettaisiin suuremmissa yksiköissä, vailla suoraa demokraattista ohjausta." Näin arvioi uudistusta Yrjö Hakanen.
Nykyinen uusliberalistinen kapitalismi on syvästi kansanvastainen luonteeltaan. Harjoitettu politiikka hyödyttää vain pientä taloudellista ja poliittista eliittiä. Demokratiasta on tullut kiusallinen rajoite sen toteuttamiselle. Kansalaisille ei voida kertoa asioiden oikeaa laitaa, olipa kyse kuntauudistuksesta, kehysriihestä ja sen verohelpotuksista rikkaille tai eurooppalaisesta pankkituesta talouskurisopimuksineen.
Jälkikäteen jotkut ministerit voivat hätäännyksissään yrittää kiemurrella irti huonoista päätöksistä tietämättömyyteensä vedoten. Kumpi lienee pahempaa päätöksentekijöiltä, tietämättömyys ja ymmärtämättömyys vai tahallisuus.
"Tämä peli on puhallettava poikki ja koko uudistus on palautettava parlamentaariseen valmisteluun”, Kaarlo Tuori katsoo.
"Hallitus kirjoitti kesäkuussa 2011 Säätytalolla muutamana yönä salaisissa neuvotteluissa nämä linjaukset, joita nyt sitten pusketaan eteenpäin. Tässä uudistuksessa vaunut on valjastettu hevosen eteen ja hallituksen ainoa tavoite näyttää olevan saada aikaan kuntaliitoksia jopa sote-palveluiden kustannuksella”, hän jatkaa...
Professori muistuttaa, että perustuslaki tarjoaisi kaikki eväät demokraattisen maakuntamallin toteuttamiseksi, mutta tätä mallia hallitus ei ole ottanut edes käsittelyynsä...Erityisen huolissaan Tuori sanoo olevansa demokratian toteutumisesta...
Nyt joukko kuntavaikuttajia eri puolilta Suomea on siis jättänyt oikeuskanslerille kantelun, hallituksen menettelystä....
Kantelijoiden joukossa on kuntavaikuttajia hallitus- ja oppositiopuolueista, maaseutukunnista sekä kaupunkien kehyskunnista, ja alueellisesti laajalti eri maakunnista...
Kuntavaikuttajat ovat toistuvasti todenneet, että Kataisen hallitus voi puskea kaaokseen ajautunutta uudistusta juuri niin kauan eteenpäin kuin Kuntaliitto siunaa Kataisen hallituksen toimet. Kuntaliiton oma uskottavuus kuntien edunvalvojana on alkanut kuitenkin viime aikoina nousta keskusteluun." Näin kirjoittaa Suomen Kuvalehti.
"Sosiaali- ja terveyspalvelujen suurimmat ongelmat koskevat peruspalveluja ja niiden riittämätöntä rahoitusta. Esimerkiksi terveydenhuollon osalta asiantuntijat ovat yleisesti korostaneet tarvetta kehittää ennen muuta peruspalveluja. Sote-hanketta ollaan nyt kuitenkin tekemässä sairaalavetoisesti, yksipuolisesti erikoissairaanhoidon tarpeita korostaen...
Sote-palvelujen keskittäminen uhkaa lähipalveluja ja sivuuttaa lähellä ihmistä olevien peruspalvelujen kehittämisen tarpeet. Samalla luodaan jättikokoiset sote-hallintohimmelit. Suurinta osaa kuntien palveluista johdettaisiin kuntayhtymillä tai ns. isäntäkuntamallilla, ja kummassakin tapauksessa sivuutettaisiin asukkaiden vaaleilla valitsemat edustajat...
Eniten palvelujen keskittämisestä hyötyisivät yksityiset hoito- ja hoiva-alojen yritykset. Niille avautuisi lisää markkinoita, kun kuntien palvelut heikentyvät ja kun julkisia palveluja kilpailutettaisiin suuremmissa yksiköissä, vailla suoraa demokraattista ohjausta." Näin arvioi uudistusta Yrjö Hakanen.
Nykyinen uusliberalistinen kapitalismi on syvästi kansanvastainen luonteeltaan. Harjoitettu politiikka hyödyttää vain pientä taloudellista ja poliittista eliittiä. Demokratiasta on tullut kiusallinen rajoite sen toteuttamiselle. Kansalaisille ei voida kertoa asioiden oikeaa laitaa, olipa kyse kuntauudistuksesta, kehysriihestä ja sen verohelpotuksista rikkaille tai eurooppalaisesta pankkituesta talouskurisopimuksineen.
Jälkikäteen jotkut ministerit voivat hätäännyksissään yrittää kiemurrella irti huonoista päätöksistä tietämättömyyteensä vedoten. Kumpi lienee pahempaa päätöksentekijöiltä, tietämättömyys ja ymmärtämättömyys vai tahallisuus.
sunnuntai 24. maaliskuuta 2013
Vasemmiston lopullinen alasajo alkanut?
Onko vasemmiston lopullinen alasajo alkanut? Näin joutuu kysymään, kun tutustuu alustavasti "riihenpuinnin" tuloksiin.
"Kataisen hallituksen torstaina sopima valtiontalouden kehys on miljardiluokan tulonsiirto työntekijöiltä ja kotitalouksilta yrityksille. Jättipotin saavat useiden suurten pörssiin listaamattomien yritysten rikkaat omistajat. Lupaukset työllisyydestä jäivät tyhjän päälle ja kuntien palvelujen leikkaaminen jatkuu, kun hallitus piti tärkeimpänä luottoluokittajien ja Elinkeinoelämän keskusliiton toiveiden täyttämistä..."
"Kokemus yrityksille jo aiemmin annetuista verohelpotuksista ei anna mitään tukea tällaisille toiveille (työllisyyslupaukset). Yhteisöveron alentamisella hallitus vain kiihdyttää Euroopassa käynnissä olevaa verokilpailua, jolla murennetaan julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitusta..."
"Pienille kunnille jätetään sosiaali- ja terveyspalveluissa vain maksajan rooli, niiltä viedään kokonaan oikeus järjestää itse näitä peruspalveluja.
Lisäksi hallitus päätti karsia kuntien lakisääteisiä tehtäviä miljardilla eurolla. Tämäkin tarkoittaa palvelujen ja työpaikkojen vähentämistä.
Kuntien asemaa heikentää myös hallituksen sopima lakiesitys kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisestä. Se leikkaa osan kuntien tuloista yhtiöverotuksella valtiolle. Samalla se siirtää valtaa kuntien vaaleilla valituilta edustajilta yhtiöiden hallituksille ja liikasalaisuuksien verhojen taakse..."
"Hallituksella olisi ollut mahdollisuus tehdä toisenlaisia valintoja. Se olisi voinut hylätä leikkauspolitiikan, etenkin kun Suomen julkinen talous on kokonaisuutena ottaen ylijäämäinen.
Jos halutaan todella panostaa työllisyyteen, pitää luoda uusia työpaikkoja esimerkiksi kuntien palveluihin ja valtion yritystoiminnalla ympäristöteknologian alalla. Näin voitaisiin luoda ekologisesti kestävämpää kasvua..."
Näin arvioi hallituksen budjettiriihen tuloksia SKP:n puheenjohtaja Yrjö Hakanen.
"Joka tapauksessa jo nämä toimet riittävät vasemmiston lopullisen alasajon käynnistymiseen. Tätä mustaa eivät Urpilainen ja Arhinmäki enää saa selitettyä valkoiseksi. Noin 30 % viime eduskuntavaaleissa äänestäneistä etsii pian poliittista kotia. Molempien hallituksessa olevien vasemmistopuolueiden eliitti näyttää sen jo löytäneen, oikeistosta." Näin taas arvioi Veli-Matti Hurskainen Nurmeksesta blogissaan ratkaisujen poliittisia seurauksia.
Kokeilimme Joensuun torilla nimien keräämistä eläkeiän korotusta vastustavaan adressiin. Vastaanotto oli oikein myönteinen, allekirjoituksia tuli kaikenikäisiltä. Jo eläkkeelle päässeetkin halusivat solidaarisuudesta laittaa nimensä adressiin.
- Me tiedämme miten raskaita viimeiset vuodet saattavat olla, sanottiin. Nuoret tuomitsivat suoraan eläkeiän noston. - Jo nyt on vaikea saada töitä ammattiin valmistumisen jälkeen, nuori historian opiskelija perusteli kantaansa.
Jaoimme tekemäämme lentolehtistä hallituksen "saavutuksista" ja keskustelu liikkui laajasti politiikan eri alueilla, Lapuan liikkeen muilutuksista, EU:n kautta harmaan talouden tutkimuksiin.
Arveltiin, että ministeri erosi vähän hätiköiden harmaan talouden tutkimusryhmästä, kun oli jo kertynyt asiantuntemusta aiheesta. Arveltiin sitäkin, että tulevilla kasvonvaihtoleikkauksilla saattaa olla kysyntää poliitikkojen keskuudessa. Torilla kuulee kaikenlaista. Kyllä kansa tietää.
"Kataisen hallituksen torstaina sopima valtiontalouden kehys on miljardiluokan tulonsiirto työntekijöiltä ja kotitalouksilta yrityksille. Jättipotin saavat useiden suurten pörssiin listaamattomien yritysten rikkaat omistajat. Lupaukset työllisyydestä jäivät tyhjän päälle ja kuntien palvelujen leikkaaminen jatkuu, kun hallitus piti tärkeimpänä luottoluokittajien ja Elinkeinoelämän keskusliiton toiveiden täyttämistä..."
"Kokemus yrityksille jo aiemmin annetuista verohelpotuksista ei anna mitään tukea tällaisille toiveille (työllisyyslupaukset). Yhteisöveron alentamisella hallitus vain kiihdyttää Euroopassa käynnissä olevaa verokilpailua, jolla murennetaan julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitusta..."
"Pienille kunnille jätetään sosiaali- ja terveyspalveluissa vain maksajan rooli, niiltä viedään kokonaan oikeus järjestää itse näitä peruspalveluja.
Lisäksi hallitus päätti karsia kuntien lakisääteisiä tehtäviä miljardilla eurolla. Tämäkin tarkoittaa palvelujen ja työpaikkojen vähentämistä.
Kuntien asemaa heikentää myös hallituksen sopima lakiesitys kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisestä. Se leikkaa osan kuntien tuloista yhtiöverotuksella valtiolle. Samalla se siirtää valtaa kuntien vaaleilla valituilta edustajilta yhtiöiden hallituksille ja liikasalaisuuksien verhojen taakse..."
"Hallituksella olisi ollut mahdollisuus tehdä toisenlaisia valintoja. Se olisi voinut hylätä leikkauspolitiikan, etenkin kun Suomen julkinen talous on kokonaisuutena ottaen ylijäämäinen.
Jos halutaan todella panostaa työllisyyteen, pitää luoda uusia työpaikkoja esimerkiksi kuntien palveluihin ja valtion yritystoiminnalla ympäristöteknologian alalla. Näin voitaisiin luoda ekologisesti kestävämpää kasvua..."
Näin arvioi hallituksen budjettiriihen tuloksia SKP:n puheenjohtaja Yrjö Hakanen.
"Joka tapauksessa jo nämä toimet riittävät vasemmiston lopullisen alasajon käynnistymiseen. Tätä mustaa eivät Urpilainen ja Arhinmäki enää saa selitettyä valkoiseksi. Noin 30 % viime eduskuntavaaleissa äänestäneistä etsii pian poliittista kotia. Molempien hallituksessa olevien vasemmistopuolueiden eliitti näyttää sen jo löytäneen, oikeistosta." Näin taas arvioi Veli-Matti Hurskainen Nurmeksesta blogissaan ratkaisujen poliittisia seurauksia.
Kokeilimme Joensuun torilla nimien keräämistä eläkeiän korotusta vastustavaan adressiin. Vastaanotto oli oikein myönteinen, allekirjoituksia tuli kaikenikäisiltä. Jo eläkkeelle päässeetkin halusivat solidaarisuudesta laittaa nimensä adressiin.
- Me tiedämme miten raskaita viimeiset vuodet saattavat olla, sanottiin. Nuoret tuomitsivat suoraan eläkeiän noston. - Jo nyt on vaikea saada töitä ammattiin valmistumisen jälkeen, nuori historian opiskelija perusteli kantaansa.
Jaoimme tekemäämme lentolehtistä hallituksen "saavutuksista" ja keskustelu liikkui laajasti politiikan eri alueilla, Lapuan liikkeen muilutuksista, EU:n kautta harmaan talouden tutkimuksiin.
Arveltiin, että ministeri erosi vähän hätiköiden harmaan talouden tutkimusryhmästä, kun oli jo kertynyt asiantuntemusta aiheesta. Arveltiin sitäkin, että tulevilla kasvonvaihtoleikkauksilla saattaa olla kysyntää poliitikkojen keskuudessa. Torilla kuulee kaikenlaista. Kyllä kansa tietää.
maanantai 18. maaliskuuta 2013
Kuntapalvelut pörssiin?
Mäntsälän kaupungin tekemästä liikelaitosten yhtiöittämisestä on Yle uutisoinut tänään näyttävästi. Kaikki haastatellut asiantuntijat ovat suhtautuneet hankkeeseen hyvin kielteisesti. Hyvä näin.
Vuonna 2001 Pro Koskenkorva-kansalaisliikkeen seminaarissa VATT:n tutkija Teuvo Junka luetteli koko joukon erilaisia yksityistämisen muotoja. Hänen mukaansa näitä ovat ainakin:
- julkisten sosiaali- ja koulutusmenojen leikkaaminen
- julkisten palvelujen muuttaminen maksullisiksi
- julkisten ostopalvelujen tai oheispalvelujen yksityistäminen
- julkisten palvelusetelien käyttöönotto
- julkisten liikelaitosten muuttaminen liikelaitoksiksi
- julkisten liikelaitosten muuttaminen osakeyhtiöiksi (yhtiöittäminen)
- valtionyhtiöiden vieminen pörssiin
- valtionyhtiöiden siirtäminen yksityiseen omistukseen palasina tai kokonaan.
Junka esitti vaikuttavan listan tapahtuneesta yksityistämisestä. Kaikkiaan 13 valtion laitosta oli muutettu liikelaitoksiksi, 22 liikelaitosta yhtiöitetty, kahdeksan valtion yhtiötä viety pörssiin ja seitsemän valtion yhtiötä siirretty kokonaan ja seitsemän osakenemmistö yksityiseen omistukseen vuodesta 1984 lähtien.
(Marxismi ja 2000-luku, Kustannusyhtiö TA-Tieto Oy, 2001)
Näin oli siis tilanne vuonna 2001 valtion omaisuuden kohdalla. Yksityistäminen on sen jälkeen edennyt varsinkin kuntien palvelujen osalta pitkin harppauksin. Mäntsälän tapaus on ääriesimerkki siitä missä mennään. Kuntataloudessa liikkuu vuositasolla lähes 40 miljardia euroa Suomessa. Se kyllä kiinnostaa yksityistä bisnestä. Ellemme herää nyt, niin yhtenä päivänä meidän yhteinen kunnallinen omaisuutemme on pörssiyhtiöiden hallussa ja armottoman kaupankäynnin ja saneerauksen kohteena.
Ylen uutisen mukaan Yleisen oikeustieteen professori ja akatemiaprofessori Kaarlo Tuori Helsingin yliopistosta tunnetaan demokraattisen oikeusvaltion sitkeänä puolustajana.
Tuori muistuttaa, että nykyiseen perustuslakiin säädettiin nimenomainen säännös julkisten tehtävien yksityistämisestä. Perustuslain 124 § sanoo, että julkisia hallintotehtäviä saa yksityistää, kunhan siitä päätetään eduskunnassa. Merkittävää julkista valtaa ei saa antaa viranomaisten käsistä pois laisinkaan.
- Kyse on demokratian itsepuolustuksesta markkinavoimia vastaan. Viimekätinen päätösvalta julkisia tehtäviä yksityistettäessä kuuluu vain ja ainoastaan eduskunnalle.
Nyt on kysymys siitä löytyykö eduskunnasta tahtoa pysäyttää tämä vyörytys. Vuonna 2001 laajapohjainen kansalaisliike vaati yksityistämisen pysäyttämistä. Silloin eduskunnasta ei löytynyt yhtään kansanedustajaa sitä tukemaan. Nyt kysytään mitä vasemmistopuolueet tekevät hallituksessa ja eduskunnassa. Nyt tarvitaan kansalaisten omaa toimintaa pelastamaan julkiset palvelut.
Vuonna 2001 Pro Koskenkorva-kansalaisliikkeen seminaarissa VATT:n tutkija Teuvo Junka luetteli koko joukon erilaisia yksityistämisen muotoja. Hänen mukaansa näitä ovat ainakin:
- julkisten sosiaali- ja koulutusmenojen leikkaaminen
- julkisten palvelujen muuttaminen maksullisiksi
- julkisten ostopalvelujen tai oheispalvelujen yksityistäminen
- julkisten palvelusetelien käyttöönotto
- julkisten liikelaitosten muuttaminen liikelaitoksiksi
- julkisten liikelaitosten muuttaminen osakeyhtiöiksi (yhtiöittäminen)
- valtionyhtiöiden vieminen pörssiin
- valtionyhtiöiden siirtäminen yksityiseen omistukseen palasina tai kokonaan.
Junka esitti vaikuttavan listan tapahtuneesta yksityistämisestä. Kaikkiaan 13 valtion laitosta oli muutettu liikelaitoksiksi, 22 liikelaitosta yhtiöitetty, kahdeksan valtion yhtiötä viety pörssiin ja seitsemän valtion yhtiötä siirretty kokonaan ja seitsemän osakenemmistö yksityiseen omistukseen vuodesta 1984 lähtien.
(Marxismi ja 2000-luku, Kustannusyhtiö TA-Tieto Oy, 2001)
Näin oli siis tilanne vuonna 2001 valtion omaisuuden kohdalla. Yksityistäminen on sen jälkeen edennyt varsinkin kuntien palvelujen osalta pitkin harppauksin. Mäntsälän tapaus on ääriesimerkki siitä missä mennään. Kuntataloudessa liikkuu vuositasolla lähes 40 miljardia euroa Suomessa. Se kyllä kiinnostaa yksityistä bisnestä. Ellemme herää nyt, niin yhtenä päivänä meidän yhteinen kunnallinen omaisuutemme on pörssiyhtiöiden hallussa ja armottoman kaupankäynnin ja saneerauksen kohteena.
Ylen uutisen mukaan Yleisen oikeustieteen professori ja akatemiaprofessori Kaarlo Tuori Helsingin yliopistosta tunnetaan demokraattisen oikeusvaltion sitkeänä puolustajana.
Tuori muistuttaa, että nykyiseen perustuslakiin säädettiin nimenomainen säännös julkisten tehtävien yksityistämisestä. Perustuslain 124 § sanoo, että julkisia hallintotehtäviä saa yksityistää, kunhan siitä päätetään eduskunnassa. Merkittävää julkista valtaa ei saa antaa viranomaisten käsistä pois laisinkaan.
- Kyse on demokratian itsepuolustuksesta markkinavoimia vastaan. Viimekätinen päätösvalta julkisia tehtäviä yksityistettäessä kuuluu vain ja ainoastaan eduskunnalle.
Nyt on kysymys siitä löytyykö eduskunnasta tahtoa pysäyttää tämä vyörytys. Vuonna 2001 laajapohjainen kansalaisliike vaati yksityistämisen pysäyttämistä. Silloin eduskunnasta ei löytynyt yhtään kansanedustajaa sitä tukemaan. Nyt kysytään mitä vasemmistopuolueet tekevät hallituksessa ja eduskunnassa. Nyt tarvitaan kansalaisten omaa toimintaa pelastamaan julkiset palvelut.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)