Juuan
kunnanvaltuusto otti viime kokouksessaan aikalisän lämpölaitoksen
yhtiöittämisessä vastoin kunnanhallituksen esitystä, eikä suin päin mennyt konsulttidemokratiaan
mukaan. Kunnanhallituksen syyskuisen päätöksen mukaan
yhtiöittämistä on valmistellut BDO Oy.
Yhtiön
nettisivulla kerrotaan, että ”Palveluvalikoimamme käsittää
tilintarkastuksen lisäksi kattavat sisäisen tarkastuksen,
julkishallinnon, IT-neuvonannon, johtamisen, verotuksen,
taloushallinnon ja yritysjärjestelyjen asiantuntijapalvelut. BDO Oy
on henkilökuntansa omistama itsenäinen KHT-yhteisö.
Kansainvälisesti BDO on maailman viidenneksi suurin
tilintarkastusorganisaatio työllistäen yli 56 000 henkeä 144
maassa.” Joten mistään harrastelijaporukasta ei ole kysymys.
Konsulttidemokratia
kukoistaa, kun kunnat ovat joutuneet selviytymään samalla väellä
lisääntyvistä tehtävistä. Aikaa ei tahdo jäädä asioihin
perehtymiseen ja varsinkaan vaativampiin selvityksiin.
Mitään
pakkoahan saati sitten tarvetta tähän yhtiöittämiseen ei ole.
Kunta voi omalla kaavapäätöksellään velvoittaa liittymään
verkostoon sen välittömässä läheisyydessä olevat ja näin luoda
kuntalain tarkoittaman ”luonnollisen monopolin”, kuten
valtuustonkin kokouksessa tuli esille. Silloin lämpölaitos ja
jakeluverkosto voivat jatkaa toimintaansa entiseen malliin ja
turhanaikaiselta yhtiöittämisprosessilta vältytään, jossa palaa
vain aikaa, rahaa ja tupakkaa.
Kunnan
liikelaitoksessa valtuusto säilyttää päätösvallan omissa
käsissään jatkossakin, kun lämpölaitoksen asioista, muun muassa
kaukolämmön hinnasta päätetään. Sillä turvataan myöskin se,
ettei lämpölaitosta lyhytnäköisessä ahneudessa lähdetä lyömään
lihoiksi. Tuottaahan se kunnan kassaan riihikuivaa rahaa vuosittain
noin 100 000 euroa (Vaarojen Sanomat 6.11.) ja semmoinen kiinnostaa
pääomasijoittajia. Kannattavia yhtiöitä ostellaan, saneerataan ja
myydään eteenpäin suurille toimijoille. Lopulta asukkaat maksavat
monopolihintaa entisen kunnan laitoksen energiasta. Monopolin
perustahan on nimenomaan jakeluverkosto, toista ei rinnalle
rakenneta.
Joensuun
kaupunki meni hätäpäissään yhtiöittämään ja myymään oman
energialaitoksensa jo 90-luvulla. Omistaja on vaihtunut Fortumista
saksalaisyhtiö EONin kautta taas Fortumiksi. Tulosta on tullut
vuosittain, muttei kaupungin kassaan.
Juuan
kunta on juuri selvinnyt vuosien jälkeen terveyskeskuksen yksityistämisestä
kuiville ja saanut sen jälleen omaksi toiminnakseen. Maksettujen
oppirahojen määrää ei taida kukaan tietää, ei ainakaan kukaan
ole halukas sitä kertomaan. Pitääkö nyt tehdä uusi harkitsematon
päätös ja lähteä yhtiöittämään lämpölaitosta, vaikka
siihen ei ole mitään tarvetta.